Ystävänpäivän ja kaikenlaisten hupipäivien, kuten karnevaalin, jälkeen maaliskuussa on päivä, joka kiinnostaa vähintään yhtä monia ihmisiä: Selän terveyden päivä! Tosin aivan eri syystä. Tuoreiden tutkimusten mukaan selkäkipu on uusi kansantauti Saksassa. Siksi selän terveyden päivä herättääkin todennäköisesti suurta kiinnostusta. Tapahtuman järjestävät tänäkin vuonna „Aktion Gesunder Rücken” (AGR) ja „Bundesverband deutscher Rückenschulen” (BdR). Tämän vuoden teemana on tasapaino – kahdessa merkityksessä.
- Kärjessä: selkä
- Näkökulmakysymys: „selän terveys” -malli
- Vähemmän stressiä, enemmän liikettä
Kärjessä: selkä
Kärjessä on vanha tuttu: selkä. Eniten poissaoloja työpaikalla aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ja TK:n terveysraportin 2016 mukaan suurin osa niistä liittyy alaselän ongelmiin. Tällaisia raportteja on paljon, ja kun aiheeseen perehtyy hieman tarkemmin, myös maallikko voi todeta, että selkäsairauksien merkitys on kasvanut valtavasti viimeisten viiden vuoden aikana. Koska aiheesta on runsaasti ja monipuolista luettavaa ja monet yliopistotutkimukset sekä sairauskassojen raportit käsittelevät aihetta eri tavoin, tarkka vertailu ei ole mielekästä. Muodostuva kuva on kuitenkin varsin selkeä: selkäkipu on edelleen se saksalaisten kansantauti, aivan mielenterveysongelmien kannoilla.
Ykkös- ja kakkossijan välistä yhteyttä ei ole vaikea epäillä – eikä myöskään löytää sille konkreettisia viitteitä. Esimerkiksi „Aktion Gesunder Rücken” osoittaa hyvin selvästi tähän suuntaan ja järjestää tämänvuotisen teemapäivän motolla: „Löydä tasapaino – vahvista selkääsi”. Iskulause perustuu havaintoon, että 90 prosentissa selkävaivoista taustalla ei ole vakavaa sairautta, vaan ne johtuvat erilaisista psyykkisistä tai fyysisistä ongelmista. Monissa tapauksissa nämä ongelmat esiintyvät yhdessä.
Näkökulmakysymys: „selän terveys” -malli
AGR:n kuvauksen mukaan selkäkipu on seurausta fyysisestä tai henkisestä epätasapainosta – tai useiden epätasapainotilojen yhteisvaikutuksesta. Kuvainnollisesti selän terveyden voi ajatella suurena keinulautana, jonka päällä on vielä kaksi pientä keinulautaa. Vasen pieni keinulauta kuvaa kehoa, joka hakee tasapainoa kuormituksen ja palautumisen välillä, kun taas toisella puolella psyyke tekee samaa. Vasta kun nämä kaksi pientä keinulautaa ovat tasapainossa, myös niiden alla oleva suuri keinulauta on tasapainossa – ja selän terveys kunnossa.
Vastaavasti tämä tarkoittaa, että fyysinen epätasapaino – mahdollisesti liiallisesta istumisesta toimistotuolissa ja että liian vähäinen palauttava liikunta työpäivän jälkeen voi tehdä selän yhtä sairaaksi kuin henkinen epätasapaino. Liiallisen istumisen ja vähäisen rasituksen epätasapaino voi siis johtaa järjestelmän vinoutumiseen aivan samalla tavoin kuin liiallinen stressi normaalin fyysisen kuormituksen yhteydessä, kun taustalla on pitkäkestoinen istuminen riittävällä vastapainolla.
"Sekä liian voimakas kuormitus että liian vähäinen liike ja lepo ovat myrkkyä selälle", todetaan AGR:n tuoreessa tiedotteessa. "Asiasta kärsivien kannattaa pysähtyä pohtimaan omaa arkeaan. Usein silloin ymmärtää, mistä kivut voisivat johtua." Tasapainoinen määrä liikuntaa on erittäin tärkeää. Istumatyötä tekeville suositellaan siksi vähintään kymmentätuhatta askelta päivässä: "Monet eivät pääse edes puoleen siitä", selkäasiantuntijat kertovat kokemuksestaan. Toinen selkäkipujen syy voi olla "lihasepätasapaino". "Liikkeen suorittamiseksi yksi lihas supistuu ja sen vastavaikuttaja venyy. Jos jokin lihas on jatkuvasti lyhentynyt esimerkiksi liikkumattomuuden tai virheasentojen vuoksi, siitä seuraa kipua." Päivittäin tuntikausia jatkuva yksitoikkoinen istuminen kirjoituspöydän ääressä heikentää selkälihaksia ja istuma-asento puolestaan vatsa- ja jalkalihaksia.
Johtopäätös: selkäkivun taustalla on useimmiten useampi tekijä. Sekä ilmeiset tekijät, kuten fyysiset puutteet, että vähemmän näkyvät eli psyykkiset tekijät painavat yhtä paljon. Tämä viesti vaikuttaa erityisen tärkeältä vallitsevan käsityksen valossa, jonka mukaan jatkuvan stressin, kiusaamisen tai elämän kolhujen aiheuttama psyykkinen kuormitus olisi korkeintaan luonnekysymys. Siksi johtopäätöksen on oltava tämä: psyyke on selän terveyden kannalta vähintään yhtä tärkeä kuin fyysinen kunto. Ratkaisu: toisaalta stressiä kannattaa aktiivisesti välttää ja toisaalta luoda tietoisella aktiivisuudella vastapainoa päivittäiselle liikkumattomuudelle.
Vähemmän stressiä, enemmän liikettä
Vaikka "stressiä" on käsiteltävä yksilöllisesti (-> katso myös artikkeli Keinoja stressinhallintaan), fyysinen ennaltaehkäisy on hieman yksinkertaisempi asia: auttaa, kun "liikunnasta" tekee arjen kalenterikaaoksen keskellä pysyvän ajanvarauksen ja auttaa kehoa mieluummin säännöllisesti kuin ylenpalttisen urheilullisesti löytämään tasapainoa. "Aktion Gesunder Rücken" tarjoaa muuten itsekin apua. Kotisivulla www.agrcoach.de yhdistys tarjoaa selän terveyden päivänä kiinnostuneille mahdollisuuden saada maksutta ja kotoa käsin ammattilaisen suunnitteleman selkätreenin. Jos rekisteröityy maaliskuussa 2017 maksutta kotisivulla, saa yhdistyksen lupauksen mukaan kattavien treenivideoiden ja ravintosuunnitelmien lisäksi myös "5 minuutin selkätreenin" veloituksetta. Videot on otettu samannimisestä terveyskouluttaja Manuel Eckardtin kirjasta.
Paljon voi tehdä kehon hyväksi täysin ilman rekisteröitymistä tai internetiä, kun pitää mielessä yhden nyrkkisäännön. Yhdistyksen ”Aktion Gesunder Rücken” jo käsittelemä ”kymmenentuhannen askeleen sääntö” määrittelee päivittäisen liikuntatavoitteen. Sen alkuperä on mitä todennäköisimmin japanilaisten mainosalan ammattilaisten toimistossa, joiden piti 1960-luvulla markkinoida askelmittaria. Luvun 10.000 oli tarkoitus antaa houkutteleva tavoitevaikutelma – vaikka luku ei perustu kliiniseen tutkimukseen eikä käytännön kokemuksiin. Silti yksikään lääkäri tuskin kiistää, että säännöllisellä liikunnalla on myönteinen vaikutus kehoon – ja kymmenentuhannen askeleen käveleminen päivässä onkin todella houkutteleva tavoite. Jotkut asiantuntijat korostavat päivittäisen liikunnan myönteisiä vaikutuksia kroonisten sairauksien ehkäisyyn, sydän- ja verenkiertoelimistöön sekä tuki- ja liikuntaelimistöön – mutta asiantuntijaakaan ei tarvita ymmärtämään, että päivittäinen liikunta on terveellistä. Eikä vain selälle.