Kyseessä on trendi, jolla on melko harhaanjohtava nimi, se on varmaa. Jos osaa englantia edes kohtalaisesti ja kuulee, että ”coworking” on juuri nyt kovassa nousussa, tekee mieli pyöritellä päätään. Tietenkin kollegat työskentelevät ihannetapauksessa yhdessä, ja kyllä, yksin puurtajien aika toimistossa on ohi. Mutta rauhallisesti: Tässä on kyse hieman laajemmin ymmärretystä kollegiaalisuudesta. Tarkoituksena on, että freelancerit, luovan alan tekijät tai pienet startupit yhdistävät voimansa käyttääkseen yhdessä suurempia tiloja. On selvää, että tästä voi syntyä synergiaetuja, ja juuri sitä tällä haetaankin. Ajatuksen nousukiito johtuu kuitenkin myös kaupunkien niukasta asuntotilanteesta ja siitä seuraavista korkeista työtilakustannuksista, joihin yksittäisillä toimijoilla ei useinkaan enää ole varaa.
Yhä useammat freelancerit löytävät coworkingin edut itselleen. Täältä saat selville, mitä nämä edut tarkalleen ovat ja miten coworkingin hyödyt saa parhaiten käyttöön.
- Monialainen yhteistyö
- Coworkingin etu: Kohtuulliset kustannukset suurimpana etuna
- Ei vain trendikkäiden metropolien ilmiö
- Mitä mahdollisia etuja coworkingista on?
- Voiko coworking-tilassa keskittyä?
- Kuinka paljon joustavuutta coworking tarjoaa?
Monialainen yhteistyö
Voisi melkein puhua modernista menestystarinasta, jonka nerokkuus piilee siinä, että pakosta tehdään hyve. Sillä coworkingin edut ovat suuremmat. Nopea vilkaisu kiinteistömarkkinoille paljastaa, missä ongelma tässä tapauksessa piilee: Vuokrahintojen osalta München on kiinteistöportaali ”immobilienscout24”:n tietojen mukaan tällä hetkellä kärjessä, ja asuntojen keskimääräinen vuokra on yli 15 euroa neliömetriltä. Toisella sijalla on Frankfurt (yli 12 euroa), kolmantena Stuttgart vain hieman perässä, ja sitä seuraavat Heidelberg, Ingolstadt, Hampuri, Düsseldorf (yli 11 euroa) sekä Wiesbaden, Berliini ja Offenbach am Main (yli 10 euroa). Kaupunkien ympäristökunnissa tilanne ei näytä juuri paremmalta: Jos kaupungissa asumiseen ei ole enää varaa, muutetaan maaseudulle, missä hieman viiveellä myös asuintilasta tulee niukkaa ja siten kallista. Koska liikekiinteistöjen hinnat seuraavat yksityisten kiinteistöjen hintoja, vaikkakin viiveellä, laskelma on yksinkertainen: Myös yritykset kärsivät Münchenissä, Frankfurtissa ja Stuttgartissa sekä niiden lähialueilla kaikkein eniten toimitilojen kustannuksista.
Perinteisesti tällaisesta kehityksestä kärsivät ensimmäisinä yksinyrittäjät, pienet startupit, miniyritykset tai luovan alan tekijät. Heidän tulotasonsa on yleensä asteikon alapäässä, ja lisäksi kohtuuhintaisia pieniä toimistotiloja on nykyään yhtä vaikea löytää kuin sananlaskun mukaista lottovoittoa. Seurauksena on, että työpiste sijoitetaan usein omaan kotiin, jolloin siitä tulee arjen keskipiste. Ensin noustaan ylös, siirrytään makuuhuoneesta keittiöön nopealle aamiaiselle, käydään pikaisesti suihkussa ja palataan sitten makuu-, olo- tai jopa työhuoneeseen työpöydän ääreen. Se, mikä kuulostaa aluksi vapaudelta ja itsemääräämisoikeudelta, vaatii todellisuudessa paljon itsekuria. Vaikka tässä on tietenkin monia etuja – pyykit voi hoitaa lyhyen tauon aikana, samoin tiskit – siihen liittyy myös riskejä: jos kirjaimellisesti asuu toimistossa, työ on jatkuvasti silmien edessä ja vaarana on, että elämäntavasta tulee eräänlainen työn ja yksityiselämän sekoitus. Molempien laatu kärsii huomattavasti – lyhyesti sanottuna elämänlaatu voi heikentyä.
POIS KUPLASTA JA TAKAISIN SOSIAALISEEN TYÖELÄMÄÄN
Lisäksi mukana on yksi olennainen näkökulma: elämä omassa kuplassa johtaa eristäytymiseen sekä työssä että yksityiselämässä. Vaikka työpalaverit ja tapaamiset paikan päällä voivat olla kuinka rasittavia tahansa, ne ovat silti arvokkaita esimerkiksi uusien toimeksiantojen perustan luomisessa, kollegoihin ja asiakkaisiin tutustumisessa tai uusien yhteistyömahdollisuuksien avaamisessa. Tämä toimistoelämän sosiaalinen puoli, jota monet työntekijät varsinkin kiireisinä aikoina varmasti manavat, jää nyt pois – vaikka se voi olla erittäin arvokas. Myös yksityissuhteet kärsivät siitä, että työ on kotona jatkuvasti läsnä eikä yrittäjä käytännössä ole koskaan täysin vapaalla. Siksi on helppo ajatella, että juuri freelancena toimiva yksinyrittäjä muisteli muutaman kotitoimistossa vietetyn vuoden jälkeen niitä hyviä puolia, joita palkkatyössä oli. Ja sai saman tien idean coworkingista. Mutta ehkä kukaan ei keksinyt sitä varsinaisesti, vaan se syntyi yksinkertaisesti omalla painollaan.
On tosiasia, että trendi tulee Yhdysvalloista, missä kiinteistöjen hinnat suurkaupungeissa ovat tunnetusti nousseet jo pidempään ja varsin rajusti. Siellä avattiin ensimmäisinä niin sanottuja coworking-tiloja, eli melko suuria ja avoimia toimistoja, joita vuokrasivat freelancerit, taiteilijat, ohjelmoijat, elokuva-alan tekijät tai vastaperustetut yritykset ja joissa tarvittava infrastruktuuri maksettiin yhdessä. Seuraava askel oli, että kaupalliset toimijat alkoivat tarjota coworking-tiloja markkinoilla – usein laajoissa, arvostetuissa toimistokomplekseissa, joihin kiinteistövälittäjien oli vaikea löytää maksukykyisiä yksittäisiä vuokralaisia. Ne tarjosivat työpisteet, internet-yhteyden, verkoston, tulostimet, kopiokoneet, puhelimen, neuvotteluhuoneet, projektorit esityksiä varten ja vuokrasivat työpisteitä yksittäin. Kuten kävi ilmi, kyseessä oli loistava liikeidea: Toimistot täyttyivät pöytä pöydältä – rinnakkain toimivista yksinyrittäjistä tuli tuttuja ja parhaassa tapauksessa jopa kollegoita. Sillä mistä sopiva verkkosuunnittelija tulevaan projektiin löytyisi nopeammin kuin keittiön kahvikoneen ääreltä tai istumassa toimistotuolilla viereisessä huoneessa?
Avainsana ”kahvikone”: Hiljaa porisevilla laitteilla ja tiloilla, joissa ne sijaitsevat, on tärkeä merkitys coworking-tiloissa: täällä työpisteiden vuokralaiset tutustuvat toisiinsa rennosti ja saattavat jopa tulla ”oikeiksi” kollegoiksi seuraavaa projektia varten. Muuten: Se, että työyhteyksiä solmitaan nykyään vain toimeksiantokohtaisesti ja että siksi työpisteen vuokraaminen päiväksi, kuukaudeksi tai jälleen projektikohtaisesti asetetaan vakituisen vuokrasuhteen edelle, voi olla ajan merkki. Coworkingin etu: toimeksiantojen joustavuus, kun ne annetaan freelancereille omien osastojen sijaan, näkyy nykyään jo kokonaisessa ammattiryhmässä.
Kohtuulliset kustannukset coworkingin suurimpana etuna
Sen lisäksi, että kahviautomaattien äärellä yksin työskentelevät ammattilaiset löytävät toisensa ja voivat ottaa vastaan suurempia toimeksiantoja tiiminä, coworking-tilojen käyttäjille suuri etu ovat myös kohtuulliset kustannukset. Tuntien, päivien, viikkojen tai kuukausien vuokran suuruus riippuu toki sijainnista ja tilojen ominaisuuksista. Oman työpisteen kustannukset kodin ulkopuolella ovat kuitenkin yleensä selvästi pienemmät kuin oman toimiston kulut. Tätä hyödyntävät myös suuret yritykset, jotka sijoittavat kausiluonteisesti tai tilaustilanteen mukaan palkattuja työntekijöitä coworking-tiloihin.
Tämä koskee erityisesti yhtä coworkingin erityismuotoa, niin sanottuja FabLabeja. Tällä tarkoitetaan coworking-tiloja, joissa on tavallisten toimistokalusteiden lisäksi erikoislaitteita, esimerkiksi high-end-luokasta. Ne voivat kiinnostaa yrityksiä, jotka haluavat tutkia uutta tuotetta tai kokeilla uutta liiketoiminta-aluetta ilman, että niiden tarvitsee investoida kalliseen huipputeknologiaan, kuten lasereihin, 3D-tulostimiin, plottereihin, suurkoneisiin tai elokuvastudioihin. Siksi ”FabLabit” puhuttelevat erityistä asiakaskuntaa, joka voi puolestaan hyötyä vapaamuotoisesta yhteistyöstä. Uusia havaintoja voidaan jakaa, ja näin hankittu tieto voi lisääntyä harppauksin. Vielä yksi coworkingin etu.
Ei vain trendikkäiden metropolien ilmiö
Suuret coworking-palveluntarjoajat sijaitsevat luonnollisesti pääasiassa kasvukeskuksissa. Silti ajatus eri alojen välisestä yhteistyöstä on saanut jalansijaa myös maaseutualueilla. Ajan myötä eri alueiden tarpeiden mukaan on kehittynyt hyvin erilaisia tarjontoja: on esimerkiksi erityisiä työtiloja käsityöammateille, mukaan lukien tarvittavat laitteet räätäleille, konservaattoreille tai arkkitehdeille – tai valoisia, rauhallisia tiloja pikkukaupunkien vanhojen porvaristalojen sisäpihoilla toimistoille, tapahtumajärjestäjille ja journalisteille. Jotkut palveluntarjoajat keskittyvät arvostettuihin design-toimistoihin, toiset hylättyihin varastohalleihin, jotka ne muuttavat luoviksi kortteleiksi ateljeineen ja studioineen. Vielä toiset palveluntarjoajat tähtäävät tyhjillään oleviin työpisteisiin: jos kollega on pidempään lomalla, yrityksen omistajat voivat hänen tilapäisesti tyhjilleen jääneellä kirjoituspöydällä Rahan ansaitseminen – kuten sanottu, Saksassa tuskin on paikkaa, jossa ei olisi tarvetta joustaville työpisteille.
Luvut vahvistavat tämän:
Tällä hetkellä Saksassa on noin 1,3 miljoonaa freelanceriä, minkä lisäksi syntyy vuosittain yli 300 000 uutta startupia sekä runsaat kaksi miljoonaa kasvavaa pienyritystä. Tästä voidaan päätellä, että Saksassa on jatkuvasti useita satojatuhansia ihmisiä, jotka tarvitsevat työpöydän. Ei siis ihme, että markkinoilla tapahtuu paljon: ”shareDnC” on vakiinnuttanut asemansa maan suurimpana työpisteiden välittäjänä. Tällaisen työpisteen kustannukset ovat siellä alueesta riippuen 100–400 euroa kuukaudessa. Yleiskatsauskartta näyttää runsaasti sijainteja Hampurissa, Berliinissä, Magdeburgissa, Hannoverissa, Frankfurt am Mainissa, Düsseldorfissa, Kölnissä, Bonnissa, Wuppertalissa, Stuttgartissa, Mannheimissa, Karlsruhessa, Münchenissä tai Nürnbergissä sekä niiden ympäristössä – ja määrä kasvaa jatkuvasti.
Mitä etuja coworking voi tarjota?
Coworkingin ilmeisin etu on tietenkin kustannustehokkuus. Sillä jos ei tarvitse vuokrata omaa toimistoa vaan käytännössä vain toimistotuolin, pääsee huomattavasti edullisemmin. Säästyneet varat voidaan käyttää muualla yrityksen tarpeisiin.
Toimiston infrastruktuuri on kaikkien coworkereiden käytettävissä. Coworkingin etuihin kuuluu myös se, ettei tarvitse hankkia omaa internetyhteyttä, tulostinta, skanneria tai neuvottelutilaa asiakastapaamisia varten.
Verkostot: Kontaktien luominen yhteistyötä varten muiden alojen ihmisten kanssa on erittäin helppoa. Coworking tarjoaa näin joustavan ja hedelmällisen työympäristön.
Kaikista eduista huolimatta on kuitenkin muutamia asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos coworking kiinnostaa.
Voiko coworking-tilassa keskittyä?
Kun monenlaiset ihmiset työskentelevät rennossa ympäristössä, ongelmiakin voi syntyä. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun toimistossa ei juuri silloin olekaan tilaa vapaana, kun sitä tarvitaan. Tai ehkä infrastruktuuri on juuri käytössä tai pois toiminnasta silloin, kun sitä tarvitaan omaan projektiin.
Tämä puolestaan ei varsinaisesti edistä keskittymistä. Monissa coworking-toimistoissa on kuitenkin niin sanottuja Silent Room -tiloja, joissa vallitsee työntekoon tarvittava rauha.
Muut tilat voivat tarjota inspiroivia keskusteluja kollegoiden kanssa ja auttaa nollaamaan ajatukset. Useimmissa coworking-tiloissa on miellyttävä, kodikas tunnelma, päivänvaloa, kuvia, kasveja ja ehkä jopa lemmikkejä. Officehome, jossa kaikki viihtyvät, tekee työskentelystä rennompaa ja parantaa keskittymistä. Lisäksi työpisteellä vietetty rajallinen aika tuo mukanaan tietynlaisen rutiinin. Työvälineiden esille ottaminen, työskentely ja niiden jälleen pois pakkaaminen tukee keskittynyttä työskentelyä. Koska läsnäolopakkoa ei ole, itsekuria tarvitaan. Aukioloajat kuitenkin rytmittävät työaikaa, ja tapahtumat voivat lisätä motivaatiota. Tämäkin auttaa keskittymään paremmin.
Kuinka paljon joustavuutta coworking tarjoaa?
Jos toimistotiloja täytyy vuokrata, sitoutuminen on yleensä pidempiaikaista. Coworkingissa asia on toisin. Työpisteitä voi vuokrata spontaanisti ja rajatuksi ajaksi. Jos siis tarvitset toimistopaikan, maksat vain siitä ajasta, jolloin todella käytät tiloja. Ja voit myös irtisanoa toimistopaikan joustavasti nopeallakin aikataululla.