”Jos aihe ei olisi näin vakava, siitä voisi heittää huolettomasti vitsiä. Esimerkiksi siitä, ettei nuorille enää nykyään riitä, että yhä nuorempina juodaan liikaa ja tupakoidaan – nyt pitäisi vielä olla ”selkääkin”. Kun katsoo ajankohtaisia lukuja, tällaiset sutkautukset kuitenkin tyrehtyvät nopeasti. Vaikka sitä ei haluaisi uskoa mahdolliseksi: Robert Koch -instituutin tutkimuksen mukaan, jossa haastateltiin yli 17.000 nuorta, selkäkipu on päänsäryn ja vatsakivun jälkeen kolmanneksi yleisin vaiva 11–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Vaikka taustalla on monia yhdessä vaikuttavia syitä, yksi pääsyy on selvä: lapset istuvat liikaa ja liikkuvat liian vähän.
- Äiti, minulla on selkä kipeä!
- Nuoret vuodet istuen: katsaus syihin
- Liikkumisen edistäminen: ei lopulta kovin vaikea vastapaino
- Oikea istuminen: jos istutaan, niin ergonomisesti oikein
- Oikea liikkuminen: harjoituksia terveelle lasten selälle
- Lisätietoa
Äiti, minulla on selkä kipeä!
Tähän sopii myös se havainto, että ”DAK” ja Forsa-instituutti ovat edustavassa opettajakyselyssä todenneet oppilaiden motoristen puutteiden lisääntyneen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Noin 70 prosenttia opettajista havaitsi yleisesti oppilaiden terveysongelmien lisääntyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana; myös stressi ja psykosomaattiset oireet ovat yleistyneet. Syitä etsiessä päädytään nopeasti ennalta arvattuihin asioihin: riittää, että vilkaisee asuinalueiden leikkipuistoja, kaupungin laitamien nurmikenttiä tai pallokenttiä huomatakseen, että niissä oli ennen enemmän elämää. Lapset, jotka viettävät koko iltapäivän jalkapallokentällä, BMX-radalla tai skeittipaikalla, leikkivät metsässä piilosta tai piirtävät tuntikausia talon edustalle liitukatuja potkulaudalle tai polkuautolle, ovat käyneet harvinaisiksi. Toki lapset liikkuvat edelleen ulkona – he vain tulevat myöhemmin ja lähtevät aikaisemmin takaisin kotiin.
Nuoret vuodet istuen: katsaus syihin
Ennen kaikkea lukiolaisten oleskelu julkisilla paikoilla näyttää vähentyneen selvästi viime vuosina. Sen jälkeen kun kaikkialla Saksassa siirryttiin yhdeksänvuotisesta lukiosta niin sanottuun G8-malliin, oppilailla on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lukujärjestyksessään jopa 36 viikkotuntia aiemman 30:n sijaan. Tämän lisäksi tulevat kotitehtävät ja yhä useammin myös tukiopetus, koska saman oppimäärän mahduttaminen 12 kuukautta lyhyempään aikaan ei yksinkertaisesti toimi kaikilla. Lisääntynyt opiskelukuorma näkyy muuten myös reaali- ja keskiasteen kouluissa. Jopa korkeakouluissa opiskelijoiden on pärjättävä vähemmällä ajalla: kandidaatti- ja maisterijärjestelmän käyttöönoton jälkeen opiskelijat valmistuvat kyllä yhdestä kahteen vuotta aiemmin, mutta viettävät opintojensa aikana myös enemmän aikaa työpöydän ääressä ja luentosalissa.
Lasten luontainen tarve liikkua pitää sentään alakouluikäisinä vielä huolen siitä, että oppilaat syöksyvät opetuksen ja kotitehtävien jälkeen tekemisiin, joista yläkouluikäiselle pelkkä haaveileminenkin on usein jo liian rasittavaa. Toki: 14–15-vuotiaille ehkä poikien jalkapallo tai tyttöjen hiphop-tanssitreenit ovat vielä cool. Muuten kuitenkin selkää vahvistavat ja fyysisesti haastavat tekemiset, kuten puissa kiipeily, saavat ylivoimaisia kilpailijoita pelikonsoleista, sosiaalisista verkostoista ja televisiosta. Tilannetta vaikeuttaa lisäksi se, että yhä harvempi vanhempi pärjää ilman toista tuloa – mikä puolestaan antaa nuorille mahdollisuuden toteuttaa melko valvomattomasti taipumuksiaan, jotka eivät aina ole terveellisiä, liiallisessa määrin.
Kuvaan sopii sekin, että lääkärit ja sairauskassat kirjaavat lisää tapauksia, joissa esiintyy ylipainoa, diabetesta, nivelkipuja tai korkeaa verenpainetta.
Liikunnan edistäminen: yllättävänkin helppo vastapaino
Myös yhdistys „Aktion Gesunder Rücken“ (AGR) näkee jatkuvasti kasvavan, selkävaivoista kärsivien oppilaiden määrän syynä ”nykyaikaiset elinolosuhteet”. ”Uusimpien kyselyjen mukaan lähes puolet alakoululaisista on kärsinyt tästä jo ainakin kerran, ja vanhemmilla nuorilla osuus nousee jopa 80 prosenttiin”, todetaan tuoreessa lehdistötiedotteessa. Siinä yhdistys, joka on jo 20 vuoden ajan keskittynyt kansansairauden ”selkäkipu” ennaltaehkäisyyn ja hoitoon, esittää myös ratkaisuehdotuksia tähän yleiseen ongelmaan.
Asiantuntijat ovat siis yhtä mieltä siitä, että lasten selän jännitystilojen ehkäisemiseksi on huomioitava kaksi perusasiaa: runsas liikunta ja oikeat kalusteet. Myös „Bundesarbeitsgemeinschaft für Haltungs- und Bewegungsförderung“ (BAG) -järjestön toimitusjohtaja Dr. Dieter Breithecker suosittelee, että lapset liikkuvat vähintään kolme tuntia päivässä. Useimmilla lapsilla onkin luonnostaan suuri tarve liikkua, ja he haluavat riehua, leikkiä ja juosta omasta aloitteestaan. Hän kuitenkin neuvoo vanhempia tukemaan tätä tarvetta myös silloin, kun lapsi innostuu urheilusta. Monipuolinen liikunta, joka aktivoi koko kehoa, on tässä parempi vaihtoehto kuin varhainen erikoistuminen vain yhteen urheilulajiin. Juuri tämä monipuolisuus antaa tärkeitä virikkeitä fyysiselle, henkiselle ja psyykkiselle kehitykselle.
Oikea istuminen: jos istut, niin ergonomisesti oikein
Yllättävää kyllä, ergonomialla on vanhempien mielikuvissa usein melko vähäinen rooli lasten kalusteissa. Mutta aivan kuten aikuisille optimaalisesti säädettävä toimistotuoli tai ortopedinen toimistotuoli on tärkeä, yhtä tärkeä ergonominen toimistotuoli on myös lapsille. AGR on laatinut laajan kriteeriluettelon, joka lasten istuinkalusteiden on täytettävä saadakseen AGR-laatumerkin erityisen selkäystävällisinä tuotteina. Eri asentoihin ja istuma-asentoihin mukautuvuuden lisäksi näihin kuuluvat korkeudensäätö, jousitus sekä ergonomiset istuin- ja selkänojaominaisuudet. Kolmiulotteisesti liikkuvat tuolit tai jakkarat edistävät dynaamista istumista ja tukevat lasten luontaista halua liikkua. Positiivisena sivuvaikutuksena myös keskittymiskyky paranee.
Sopivaan tuoliin kuuluu säädettävä pöytä. AGR pitää tärkeänä vähintään 16 asteen kallistustoimintoa. Syy: jäykkä ja tasainen pöytälevy edistää niskan jännitystiloja. Erityisesti kun koulujen ja yliopistojen varustelu ei usein vastaa ergonomisia standardeja, on tärkeää, että lapset ja nuoret istuvat kotona hyvillä kalusteilla – jos heidän kerran on istuttava pitkiä aikoja. Asiantuntijoiden mukaan olisi toivottavaa, että opetuksessa käytettäisiin dynaamista pedagogiikkaa, jossa on mahdollista opiskella vuorotellen istuen ja seisten.
Liiku oikein: harjoituksia lasten selän hyvinvointiin
Kuten aikuisille, kaikenlainen liike tekee hyvää myös lasten selälle. Periaatteessa kyse on juuri tietokonepelaamisen vastakohdasta: sen sijaan, että jahdattaisiin tennispalloja pikselikentällä tai roistoja virtuaalitilassa ja liikutettaisiin tuskin muuta kuin peukaloita tai käsiä, lapsen pitäisi liikkua muutaman tunnin ajan koko kehollaan. Paitsi ehkä peukaloilla. Tietokonepelejä pelatessa useimmat nimittäin lojuvat nojatuolissa ja kuormittavat selkärankaansa vain yksipuolisesti eivätkä ennen kaikkea vahvista selkälihaksiaan. Kuten kaikki, mitä ei käytetä, selän lihassäikeet surkastuvat, jos niitä ei tarvita pitkään aikaan. Säännöllinen liikunta, joka haastaa koko kehon – esimerkiksi uinti, yleisurheilu, pyöräily tai kiipeily – on edelleen paras tapa ehkäistä selkäkipuja. Näin voidaan myös edelleen tehokkaimmin välttää ongelma, joka heikentää ensinnäkin hyvinvointia ja toiseksi vaikuttaa seurauksena myös selkään: ylipaino.
Nuorten on muuten huomattavasti helpompi kehittää terveitä lihaksia ja pudottaa painoa kuin vanhempien ihmisten, joten ongelma pitäisi tunnistaa mahdollisimman varhain, tarttua siihen ja tehdä siitä osa elämäntapaa – jotta tällaisilta vaivoilta vältyttäisiin mahdollisimman pitkään. Rennosti sanottuna: tavoitteena täytyy olla, että ”selkäkipu” jätetään taas vanhempien ihmisten murheeksi.
Lisätietoa
„Schön Klinik” -klinikan verkkosivu antaa ”vahvoja vinkkejä terveelle lasten selälle” ja tarjoaa lääketieteellisesti järkeviä selkäharjoituksia koululaisille.