Tekoäly työpaikalla

Olipa sitten elokuvaa valittaessa, automaattisessa sähköpostissa tai verkkohaussa – tekoäly ei ole enää tulevaisuuden asia, vaan kohtaamme sen nyt kaikkialla jokapäiväisessä elämässämme, niin yksityisesti kuin ammatillisestikin. Ehkä tai juuri tästä syystä tekoälyä pidetään ydinesimerkkinä radikaalista muutoksesta työmaailmassa (Giering, Oliver & Kirchner, Stefan; 2021). Tekoälyyn suhtaudutaan usein erittäin kriittisesti, varsinkin kun on kyse tekoälystä työpaikalla. Mitä automaation aalto sitten tarkoittaa toimistotyössämme? Tämän artikkelin tarkoituksena on auttaa ymmärtämään, miksi tekoäly on ylipäätään tehokas työkalu ja mitä mahdollisuuksia ja riskejä se tarjoaa meille. Koska on selvää, että jokaisella, joka ymmärtää tekoälyn ja osaa käyttää sitä oikein, on selkeä etu tulevaisuudessa.

Kun tekoälystä tuli ensimmäisen kerran keskustelunaihe, jopa termi AI tai AI (Artificial Intelligence) jäi aluksi epäselväksi sen taustalla olevan aiheen epämääräisyyden vuoksi. Nykyään se ei ole vain yleispätevä termi, vaan olemme jatkuvasti tekemisissä tekoälyn kanssa jokapäiväisessä elämässä.  Tekoälyt ovat tietokonejärjestelmiä, jotka on kehitetty erityisesti ratkaisemaan ongelmia. Ne pystyvät optimoimaan itseään, mutta silti ne ruokkivat puhtaasti dataa ja voivat vain jäljitellä ihmisen älykkyyttä (Giering, Oliver & Kirchner, Stefan; 2021). 

Nyt kun "mitä" on selvitetty, katsotaanpa "miksi". Tekoälyn suuri merkitys johtuu siitä, että kolme päätekijää lähentyi. Tietojen räjähdysmäinen saatavuus, laskentatehon valtava kasvu ja algoritmien läpimurto ovat tehneet tämän mahdolliseksi. Näin tekniikka on päässyt pelottavalla vauhdilla ulos laboratoriosta arkeen (työ)elämäämme. Näin tekoälystä tuli kypsä ja helposti saatavilla oleva tekniikka, joka käynnistää perustavanlaatuisia muutoksia. Nopean kehityksen myötä yksittäisten toimintojen lisäksi kokonaiset ammattialat muuttuvat. Tämä selittää myös tekoälyn selkiyttämisen ja käytön kiireellisyyden työelämässä.

Sen jälkeen, kun tekoäly on kehittynyt valtavasti viimeisen kahden vuoden aikana, yhä enemmän tekoälypohjaisia ​​työkaluja ja tekoälyn integraatioita olemassa oleviin järjestelmiin on tulossa yhä enemmän. Tämä luo uusia mahdollisuuksia, miten tekoäly voi auttaa työpaikalla lisäämään työntekijöiden tuottavuutta ja tehokkuutta.

• Rutiinitehtävien automatisointi: Työpaikan tekoälyn avulla voidaan käsitellä automaattisesti aikaa vieviä ja toistuvia tehtäviä, kuten tietojen syöttäminen, ajanvaraus tai jopa laskujen käsittely, mikä säästää aikaa.
• Apua päätöksenteossa: Täällä tekoälyä voidaan käyttää tietojen analysointiin ja kuvioiden tunnistamiseen, mikä voi tarjota arvokkaita oivalluksia strategisiin päätöksiin. Lisäksi monet tekoälytyökalut voivat nyt luoda ennusteita ja riskiarvioita, mikä tukee päätöksentekoa entistä paremmin.
• Tehokkaampi yhteistyö ja parempi viestintä: Tekoälylle on myös joitain mahdollisia sovelluksia työskennellessäsi tiimissä ja projektinhallinnassa. Aikatauluja voidaan luoda ja muokata, ja muistutuksia voidaan lähettää automaattisesti itsellesi tai joukkuetovereillesi, jotta et missaa yhtään määräaikoja. Myös esimerkiksi sähköpostin hallintaa voidaan optimoida tekoälyllä ennakkolajittelemalla ja priorisoimalla tai jopa tekemällä vastausehdotuksia.
• Henkilökohtainen koulutus: Tekoälyn avulla voidaan luoda henkilökohtaisia ​​oppimispolkuja tai koulutussuosituksia työntekijöille.

• Markkinoinnin ja tuotehallinnan tuki: Täällä tekoäly työpaikalla voi auttaa niin luovien ideoiden luomisessa kuin markkinointitoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Sisällön luomiseen tai uuden iskulauseen löytämiseen voidaan käyttää erilaisia ​​työkaluja. Tekoäly auttaa myös tuotehallinnassa ymmärtämään, mitä potentiaaliset asiakkaat ja erilaiset algoritmit todella haluavat lukea ja nähdä. Viimeisen 12 kuukauden aikana on tapahtunut paljon, erityisesti kuvien luomisen suhteen. Kun alussa ihmisten kasvot olivat kaikkea muuta kuin ihmisiä, niin nykyään kuvaus on melkein pelottavan todellista. Totuuden ja fiktion erottaminen toisistaan ​​on usein vaikeaa. Tämä tekee kuvista helpommin saatavilla kuin koskaan ennen.

• Rekrytointiprosessin optimointi: Tekoälyn käyttö on integroitu täällä pitkään esimerkiksi hakijoiden esivalintaan. Tekoäly voi käyttää tietoja valitakseen etukäteen, ketkä ehdokkaat todella harkitaan heidän koulutuksensa perusteella. Tekoäly auttaa myös kyselylomakkeiden arvioinnissa työpaikalla.
• Turvallisuus: Nykyaikaiset tekoälytyökalut voivat havaita kyberuhat reaaliajassa ja valvoa säännösten noudattamista.
• Nopea pääsy tietoon: Yksi tekoälyn yleisimmin käytetyistä toiminnoista on tiedon hankkiminen. Big datan avulla on helppoa löytää nopeasti oleellista tietoa tai jäsentää suuria tietomääriä. Jos aiemmin jouduttiin etsimään hakukoneessa useilta sivuilta, niin nykyään riittää kysymys kirjoittaminen. Vastaus on saatavilla muutamassa millisekunnissa. 

Tekoälyn työpaikoilla synnyttämien monien myönteisten vaikutusten ja mahdollisuuksien lisäksi siihen liittyy myös riskejä ja haasteita. Ne vaikuttavat sekä työntekijöihin että yrityksiin. 

Työntekijöiden suurimmat huolenaiheet ovat pelko työpaikan menettämisestä ja pelko uusien työkalujen täydellisestä hallinnasta (Gür-Seker, D. 2021). Toistuvien ja joskus monimutkaisten tehtävien automatisointi voi johtaa kokonaisten työpaikkojen menettämiseen tai merkittävään työprofiilin muutokseen. Tekoäly työpaikalla luo tarpeen hankkia uusia taitoja. Monille korkea paine jatkaa harjoittelua voi johtaa digitaaliseen ylikuormitukseen ja lisää psykososiaalista stressiä. Mukana on myös valvontapaine tekoälyn tukeman suorituskyvyn arvioinnin ja ohjauksen kautta. Tekoäly työpaikalla voi myös johtaa vastuuriskeihin, sillä tekoälytyökalut voivat luoda epäselvyyttä siitä, kuka on vastuussa virheistä. Työntekijät ovat usein vastuussa tuloksista. Niin nopeaa ja helppoa kuin tutkimus tekoälytyökaluilla käykin, myös tekoälyn epätarkan, epäjohdonmukaisen tai jopa hallusinoidun tiedon käyttämisen riski kasvaa nopeasti. Monet työntekijät ovat myös huolissaan tietosuojasta. 

Tulee selväksi, että mahdollisuuksien lisäksi on myös riskejä työntekijälle. Näitä ei esiinny vain työntekijöille, vaan myös yritysten on kohdattava tekoälyn tuomat haasteet työpaikoillaan. Näitä ovat muun muassa organisatoriset ja tekniset haasteet. Tämän alan asiantuntijoista ja taidoista puuttuu usein edelleen erilaisten uusien sovellusten ymmärtäminen ja optimaalinen käyttö. Myös työntekijöiden hyväksyntä ja siihen liittyvä halun tai luottamuksen puute tekoälytyökaluihin vaikeuttaa asioita. Tämä vaikeuttaa myös sopivien tekoälyn käyttötapausten tunnistamista työpaikoilla, jotka todella tarjoavat lisäarvoa yritykselle. Lisäksi on olemassa tietty riippuvuus ulkopuolisista palveluntarjoajista, mikä voi aiheuttaa laadun menetyksiä. Paljon suurempia haasteita ovat eettiset, juridiset ja turvallisuusriskit. 

Tekoäly työpaikoilla ei ole enää ohimenevä trendi, vaan radikaali ja peruuttamaton muutos, joka asettaa tekoälyn väistämättömäksi työkaluksi, joka lisää tehokkuutta ja tuottavuutta. Mutta sen sijaan, että murehdimme töistämme, meidän tulisi ottaa muutos vastaan ​​ja täydentää toimintaamme sillä. Jos haluat paeta tätä, sinun on etsittävä uraa, jota ei voi korvata tekoälyllä, kuten hoitotyö tai ammattiammatit. Toiminnan kannalta painopiste siirtyy yksinkertaisista rutiinitehtävistä strategisiin ja ihmisen kanssa vuorovaikutteisiin prosesseihin. Tämä luo kiireellisen tarpeen ymmärtää uusia teknologioita ja hankkia tekoälytaitoja. Samalla on tärkeää tiedostaa tekoälyn mukanaan tuomat suuret haasteet työpaikoilla ja työskennellä uuden teknologian parissa parhaan tietämyksen ja uskon mukaan.

Tämä tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että halukkuus sopeutua on ratkaisevan tärkeää tämän "uhan" torjumiseksi ja menestymiselle uudessa työmaailmassa. 

Gür-Seker, D. (2021). Tekoäly ja työn tulevaisuus. Mediaanalyysi (verkko)lehdistä ja sosiaalisesta mediasta työmaailman digitaalisesta muutoksesta. Otto Brennerin säätiön tutkimus, Frankfurt a. M.

Giering, Oliver & Kirchner, Stefan (2021): Tekoäly työpaikalla. Tutkimuksen tila, käsitteet ja empiiriset yhteydet autonomiaan. SozW Social World 72(4): 551-588