Tekoäly työpaikalla

Olipa kyse elokuvan valinnasta, automatisoidusta sähköpostista tai verkkohausta – tekoäly ei ole enää tulevaisuuden musiikkia, vaan kohtaamme sitä nykyään kaikkialla arjessa niin yksityiselämässä kuin työympäristössäkin. Ehkä juuri siksi tekoälyä pidetään työelämän radikaalin muutoksen keskeisenä esimerkkinä (Giering, Oliver & Kirchner, Stefan; 2021). AI-aihetta tarkastellaan usein hyvin kriittisesti, etenkin kun kyse on tekoälystä työpaikalla. Mitä automaation aalto siis tarkoittaa toimistotöillemme? Tämä artikkeli auttaa ymmärtämään, miksi tekoäly on ennen kaikkea tehokas työkalu ja mitä mahdollisuuksia ja riskejä se meille tarjoaa. Yksi asia on varma: se, joka ymmärtää tekoälyä ja osaa hyödyntää sitä oikein, on tulevaisuudessa selvästi etulyöntiasemassa.

Kun tekoäly nousi ensimmäistä kertaa puheenaiheeksi, jopa termi KI tai AI (englanniksi Artificial Intelligence) oli aluksi epäselvä siihen liittyvän aiheen monitulkintaisuuden vuoksi. Nykyään se ei ole vain yleisesti vakiintunut käsite, vaan kohtaamme tekoälyn arjessa jatkuvasti päivittäin. Tekoälyt ovat tietojenkäsittelyjärjestelmiä, jotka kehitetään ongelmien täsmälliseen ratkaisemiseen. Ne pystyvät optimoimaan itseään, mutta perustuvat silti pelkästään dataan ja voivat vain jäljitellä ihmisen älykkyyttä (Giering, Oliver & Kirchner, Stefan; 2021).

Kun "mitä" on nyt selvitetty, tarkastellaan seuraavaksi "miksi"-kysymystä. Tekoälyn suuri merkitys perustuu siihen, että kolme päätekijää ovat yhdistyneet. Datan räjähdysmäinen saatavuus, laskentatehon valtava kasvu ja läpimurto algoritmeissa ovat mahdollistaneet tämän. Näin teknologia on pelottavan nopeasti siirtynyt laboratoriosta meidän (työ)arkeemme. Tekoälystä on siten tullut kypsä ja helposti saatavilla oleva teknologia, joka käynnistää perustavanlaatuisia muutoksia. Nopean kehityksen myötä eivät muutu vain yksittäiset työtehtävät vaan kokonaiset ammattialat. Tämä selittää myös sen, miksi tekoälyyn liittyvä tiedon jakaminen ja sen hyödyntäminen työelämässä on niin kiireellistä.

Koska tekoäly on kehittynyt viimeisten kahden vuoden aikana valtavasti, markkinoille tulee yhä enemmän tekoälypohjaisia työkaluja ja tekoälyä integroidaan yhä enemmän jo olemassa oleviin järjestelmiin. Tämä luo uusia mahdollisuuksia siihen, miten tekoäly voi auttaa työpaikalla ja parantaa työntekijöiden tuottavuutta ja tehokkuutta.

• Rutiinitehtävien automatisointi: Tekoälyn avulla työpaikalla voidaan automatisoida aikaa vieviä ja toistuvia tehtäviä, kuten tiedonsyöttöä, ajanvarausten suunnittelua  tai laskujen käsittelyä, jolloin säästetään aikaa.
• Tuki päätöksenteossa: Tässä tekoälyä voidaan käyttää data-analyysiin ja mallien tunnistamiseen, jolloin voidaan saada arvokkaita näkemyksiä strategisten päätösten tueksi. Lisäksi monet tekoälytyökalut voivat jo nykyään laatia ennusteita ja riskiarvioita, mikä tukee päätöksentekoa entistä paremmin.
• Tehokkaampi yhteistyö ja parempi viestintä: Myös tiimityössä ja projektinhallinnassa tekoälylle on useita käyttökohteita. Aikatauluja voidaan laatia ja mukauttaa, muistutuksia itselle tai tiimin jäsenille voidaan lähettää automaattisesti, jotta yksikään deadline ei jää huomaamatta. Myös esimerkiksi sähköpostien hallintaa voidaan optimoida tekoälyn avulla siten, että se lajittelee ja priorisoi viestejä etukäteen tai jopa ehdottaa vastauksia.
• Yksilöllinen jatkokoulutus: Tekoälyn avulla työntekijöille voidaan luoda yksilöllisiä oppimispolkuja tai koulutussuosituksia.

• Tuki markkinoinnissa ja tuotehallinnassa: Tekoäly voi auttaa työpaikalla sekä luovassa ideoinnissa että markkinointitoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Erilaisten työkalujen avulla voidaan luoda sisältöä tai saada tukea uuden sloganin kehittämiseen. Myös tuotehallinnassa tekoäly on hyödyllinen, kun halutaan ymmärtää, mitä potentiaaliset asiakkaat ja erilaiset algoritmit todella haluavat lukea ja nähdä. Erityisesti kuvien luomisessa viimeisten 12 kuukauden aikana on tapahtunut paljon. Siinä missä aluksi ihmiskasvot olivat kaikkea muuta kuin inhimillisiä, nykyään niiden esitys on lähes pelottavan realistinen. Usein totuutta ja fiktiota on tuskin enää mahdollista erottaa toisistaan. Kuvamateriaali on siksi helpommin saatavilla kuin koskaan aiemmin.

• Rekrytointiprosessin optimointi: Tässä tekoälyn käyttö on ollut käytössä jo pidempään, esimerkiksi hakijoiden esivalinnassa. Tekoäly voi tietojen perusteella tehdä esikarsintaa siitä, mitkä ehdokkaat voisivat ylipäätään tulla kyseeseen koulutuksensa perusteella. Tekoäly työpaikalla auttaa myös kyselylomakkeiden arvioinnissa.
• Turvallisuus: Nykyaikaisten tekoälytyökalujen avulla kyberuhat voidaan tunnistaa reaaliajassa, ja samalla voidaan valvoa myös säädösten noudattamista.
• Nopea pääsy tietoon: Yksi luultavasti yleisimmin käytetyistä tekoälyn toiminnoista on tiedon omaksuminen. Big Datan ansiosta olennaisen tiedon nopea löytäminen tai suurten tietomäärien jäsentäminen on helppoa. Siinä missä aiemmin hakukoneesta piti käydä läpi monia sivuja, nykyään riittää, että kirjoittaa kysymyksen. Vastaus on saatavilla muutamassa millisekunnissa. 

Tekoäly tuo työpaikalle monien myönteisten vaikutusten ja mahdollisuuksien lisäksi myös riskejä ja haasteita. Ne koskevat sekä työntekijöitä että yrityksiä. 

Suurimpia työntekijöiden huolia ovat pelko työpaikan menettämisestä ja uusien työkalujen mahdollistamasta täydellisestä valvonnasta (Gür-Seker, D. 2021). Toistuvien ja osittain myös monimutkaisten tehtävien automatisointi voi johtaa kokonaisten työpaikkojen katoamiseen tai ammattikuvien merkittävään muuttumiseen. Siksi tekoäly työpaikalla tekee uusien taitojen omaksumisesta välttämätöntä. Monille kova paine osaamisen kehittämiseen voi aiheuttaa digitaalista ylikuormitusta ja lisätä muita psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Näihin kuuluvat myös tekoälyyn perustuvan suoritusarvioinnin ja valvonnan aiheuttama paine. Tekoäly työpaikalla voi lisäksi aiheuttaa vastuukysymyksiin liittyviä riskejä, sillä tekoälytyökalujen käytössä voi syntyä epäselvyyttä siitä, kuka vastaa virheistä. Usein vastuu tuotoksista on nimittäin työntekijöillä. Vaikka tiedonhaku tekoälytyökaluilla onkin helppoa ja nopeaa, samalla kasvaa riski käyttää epätarkkaa, epäjohdonmukaista tai jopa tekoälyn hallusinoimaa tietoa. Monilla työntekijöillä on myös huolia tietosuojasta. 

On selvää, että mahdollisuuksien lisäksi työntekijöille syntyy myös riskejä. Ne eivät kuitenkaan koske vain työntekijöitä, vaan myös yritysten on vastattava niihin haasteisiin, joita tekoäly tuo työpaikalle. Näihin kuuluvat muun muassa organisatoriset ja tekniset haasteet. Tällä alalla puuttuu usein edelleen asiantuntijoita ja osaamista, jotta erilaisia uusia sovelluksia voitaisiin ymmärtää ja hyödyntää optimaalisesti. Myös työntekijöiden hyväksyntä sekä siihen liittyvä puutteellinen valmius tai vähäinen luottamus tekoälytyökaluihin vaikeuttavat asiaa entisestään. Tämän vuoksi on myös vaikeampaa tunnistaa työpaikan tekoälylle sopivia käyttökohteita, jotka todella tuovat yritykselle lisäarvoa. Lisäksi syntyy tietynlainen riippuvuus kolmansista osapuolista, mikä voi heikentää laatua. Vielä suurempia haasteita ovat eettiset, oikeudelliset ja turvallisuuteen liittyvät riskit. 

Tekoäly työpaikalla ei ole ollut enää pitkään aikaan ohimenevä trendi, vaan radikaali ja peruuttamaton muutos, joka tekee tekoälystä väistämättömän työkalun ja lisää tehokkuutta sekä tuottavuutta. Sen sijaan että pelkäisimme työpaikkojemme puolesta, meidän tulisi kulkea muutoksen mukana ja täydentää omia työtehtäviämme sen avulla. Jos tämän haluaa välttää, on etsittävä ammatti, jota tekoäly ei voi korvata, kuten esimerkiksi hoiva- tai käsityöalat. Työtehtävien osalta painopiste siirtyy yksinkertaisista rutiinitehtävistä strategisiin ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuviin prosesseihin. Tämä korostaa kiireellistä tarvetta ymmärtää uusia teknologioita ja hankkia tekoälyosaamista. Samalla on tärkeää tiedostaa suuret haasteet, joita tekoäly työpaikalla tuo mukanaan, ja käyttää uutta teknologiaa mahdollisimman vastuullisesti.

Ytimeltään tämä tarkoittaa: sopeutumiskyky on ratkaisevan tärkeää, jotta tähän "uhkaan" voidaan vastata ja uudessa työelämässä menestyä. 

Gür-Seker, D. (2021). Tekoäly ja työn tulevaisuus. Media-analyysi (verkko)sanomalehdistä ja sosiaalisesta mediasta työelämän digitaalisesta muutoksesta. Otto-Brenner-Stiftungin tutkimus, Frankfurt a. M.

Giering, Oliver & Kirchner, Stefan (2021): Tekoäly työpaikalla. Tutkimuksen nykytila, käsitteet ja empiiriset yhteydet autonomiaan. SozW Soziale Welt 72(4): 551-588