Toimiston valaistus: kirkkaat lamput kirkkaille ajatuksille

Mikä on oikea valaistus toimistossa?

Asiantuntijoiden mukaan valaistusteknisesti optimaalinen työpiste olisi ulkona, hitaasti ohi kulkevan, kevyen pilvipeitteen alla. Tällaisen ihannetilanteen voi jäljitellä uusi, toistaiseksi hyvin kallis toimistokattoihin tarkoitettu valokattolaattajärjestelmä. Tällöin kattoon asennetaan suurikokoisia LED-näyttöjä, jotka voivat toisaalta simuloida päivänvaloa ja toisaalta välittää myös sisältöä. Näin voidaan toteuttaa sekä toiminnallinen valaistus että kevyesti pilvisen kesätaivaan jäljitelmä.

LED-valaistuksella työpisteeseen saadaan miellyttävä ja hyvin suunniteltu toimistovalaistus. Sen avulla voidaan valaista ihanteellisesti paitsi toimistoja myös klinikoita – kaikkialla siellä, missä päivänvaloa tarvitaan. Näiden järjestelmien valovoima onkin todella huomattava: tällä hetkellä ne yltävät 20.000 luxiin, mikä vastaa suunnilleen kesäistä päivänvaloa. Kuten kaiken tekniikan kohdalla, joka on vielä kaukana laajamittaisesta käytöstä, pätee tässäkin: nämä järjestelmät ovat toistaiseksi melko kalliita loppukuluttajalle. Tällä hetkellä on joka tapauksessa edullisempaa soveltaa ihanteellisen työvalaistuksen periaatteita terveen järjen sekä pienen fysiikan ja väriopin tuntemuksen avulla.
Vaikka seuraavassa keskitytäänkin työskentelyyn toimistotuolilla , käsityöammateissa tilanne ei periaatteessa ole juuri toisenlainen: räätälin kannattaa valaista ompelukoneensa yhtä hyvin kuin puusepän höyläpenkkinsä. 

Mitä pitää ottaa huomioon – mikä tekee toimiston valaistuksesta hyvän?

Toimiston eri kohdille pätevät eri arvot: Jos työpiste sijaitsee suoraan ikkunan äärellä, valaistusvoimakkuuden on oltava 300 luksia. Mitä kauemmas se siirtyy kohti huoneen keskiosaa tai sisäseinää, sitä enemmän vaaditaan, eli 500–1000 luksia. Taustalla on se, että valaistusvoimakkuus ”luksi” lasketaan pistemäisen valonlähteen valovoimakkuuden ”candela” ja etäisyyden neliön metreissä osamääränä. Yksi ”candela” vastaa suunnilleen kynttilän kirkkautta – lukseina mitattuna kynttilä tuottaisi kahden metrin etäisyydellä 0.25 luksia. Tarvittaisiin siis melko suuri kynttiläkruunu, jotta toimistossa saavutettaisiin lainmukainen valaistus.

Toimistotyöntekijöille on kuitenkin paljon helpompaa hyödyntää sen sijaan modernia tekniikkaa.

Luonnollisen päivänvalon lisäksi kattovalaisimet luovat miellyttävää epäsuoraa valoa. Myös LED-kattopaneeleita käytetään usein huoneen yleisvalaistukseen. Piilotetut LED-listat ja -nauhat tuovat tilaan myös miellyttävää tunnelmaa.
Jos kuitenkin tarvitset asiakirjojen käsittelyyn käsin kohdennetumpaa valoa, erillinen pöytävalaisin voi olla ratkaisu. Varmista kuitenkin, ettei se häikäise sinua käytön aikana suoraan tai heijastuksen kautta. Myös lattiavalaisimia tai muita siirrettäviä valonlähteitä voidaan käyttää tähän tarkoitukseen. 

Jos suosit aitoja kasveja tekokasvien sijaan, lisäkasvivalaisin voi olla hyvä ratkaisu. Se antaa viherkasveillesi tarvittavaa UV-valoa ja luo miellyttävän sekä modernin tilatunnelman.

Energiaa säästävät LED-lamput tai loisteputket, joiden valon väri on ”neutraalinvalkoinen” tai ”päivänvalonvalkoinen”, vastaavat lähimpänä luonnonvaloa. Nämä valonlähteet yhdessä suurten ikkunoiden kanssa, jotka päästävät sisään runsaasti luonnollista päivänvaloa, sekä yksilöllisesti säädettävä pöytävalaisin muodostavat parhaan yhdistelmän. Yksi lisäaskel päivänvalon tuomiseksi suljettuihin tiloihin on OLED eli orgaaninen valodiodi. Toisin kuin epäorgaaninen sisarensa, epäorgaaninen valodiodi (LED), se voidaan valmistaa ohutkalvotekniikalla. Jokaisella älypuhelimen, tabletin tai modernin litteän näytön omistajalla on jo tällainen OLED hallussaan: niitä käytetään näyttöjen valaistuksessa. Koska ne tuottavat vain vähän lämpöä, niitä voidaan integroida valonlähteenä myös rakennusmateriaaleihin, esimerkiksi puuhun tai kattopaneeleihin. 

Periaatteessa erotetaan kolme valon väriä eli värilämpötilaa:

Lämmin valkoinen:  Pronssinhohtoinen valo sijoittuu 2.700 ja 3.300 kelvinin välille ja luo hieman hämärän valaistuksen, joka antaa tilalle kodikkaan tunnelman. Kyse ei kuitenkaan ole työskentelyyn sopivasta valosta. Lämmin valkoinen valo on yleisempi olohuoneissa tai makuuhuoneissa, joissa tunnelman on tarkoituskin olla rentouttava. 

Neutraalinvalkoinen: Tämä hieman viileämmältä tuntuva valo alkaa 3.300 kelvinistä ja ulottuu 5.300 kelviniin asti. Neutraalinvalkoista valoa käytetään ennen kaikkea kylpyhuoneissa.

Päivänvalonvalkoinen: Kun kelvin-arvo on 5.300–7.500, tämä valonväri vaikuttaa melko kirkkaalta, ja sitä käytetään erityisesti toimistoissa, keittiöissä ja muissa käyttötiloissa, joissa tehdään myös tarkkuutta vaativia tehtäviä.

Nämä kolme värilämpötilaa mukailevat myös päivän aikaisia valaistusolosuhteita. Auringonnousun aikaan valo on lämminvalkoista, aamupäivällä neutraalinvalkoista ja keskipäivällä kelvin-arvoltaan päivänvalonvalkoista.

Yhdistelmä ratkaisee: Kuten jo mainittiin, yksi tärkeimmistä periaatteista on suoran ja epäsuoran valon yhdistelmä. Tähän pääset päivänvalon ja keinovalon yhteisvaikutuksella. Jos toimistosi on jo lähtökohtaisesti liian pimeä, päivänvalolamput kattopaneeleina voivat auttaa jäljittelemään luonnollista päivänvaloa.

Älä anna valon häikäistä: Lisäksi on tärkeää välttää häikäisyä ja heijastuksia, jotta silmät eivät rasitu turhaan. Rajoittunut näkyvyys ja siitä johtuva virheasento voivat pahimmillaan aiheuttaa jopa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Tämän voi aiheuttaa myös valkoinen kirjoituspöytä kirkkaassa keskipäivän auringossa. Tähän hyvä ratkaisu on tyylikäs pöytäalusta, joka voi vähentää häikäisyä. Huolehdi siis siitä, että työpisteesi on valaistu tasaisesti ja että varjoja syntyy mahdollisimman vähän.

Säädä valon voimakkuus tehtäviesi mukaan: On itsestään selvää, että kaikki tehtävät eivät vaadi suoraa valaistusta. Kun työskentelet PC:llä tai kannettavalla tietokoneella, kevyt epäsuora valaistus riittää pehmentämään valoisuuden ja pimeyden kontrastia ja siten keventämään silmien rasitusta.

Säädä valaistus biorytmisi mukaan:  Tiesitkö, että biorytmimme mukautuu vuorokaudenaikaan? Uni-valverytmiämme säätelee valo-pimeärytmi, ja siihen vaikuttavat vuodenaika sekä auringonnousu ja -lasku. Siksi monien on myös vaikea nukkua, kun ulkona on valoisaa. Heidät alkaa yleensä väsyttää heti, kun tulee pimeää. Tämä johtuu siitä, että elimistö alkaa tuottaa melatoniinia, kun valon määrä vähenee. Sen sijaan aamulla heräämme virkeinä ja toimintakykyisinä tuotetun serotoniinin ja stressihormoni kortisolin ansiosta.

Yhteenvetona: Kyse on luonnollisen ja keinotekoisen sekä suoran ja epäsuoran valon oikeasta yhteispelistä. Toimistovalaistukseen ei ole yhtä patenttiratkaisua: valon kokeminen on ja pysyy henkilökohtaisena asiana – iäkkäämmät työntekijät tarvitsevat hieman enemmän valoa kuin nuoret.

Miten valaistus vaikuttaa?

Toimiston valaistus ei vaikuta vain fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiimme, vaan sillä on myös suora vaikutus itse työhömme. Huono valaistus ei kuitenkaan heikennä pelkästään tuottavuuttamme. Muita seurauksia ovat nopea väsähtäminen, tehottomuus ja silmävaivat, ja pitkällä aikavälillä seurauksena voi olla jopa näön heikkeneminen tai masennus. On hyvä tietää, että erityisesti työskentely tietokoneella rasittaa silmiä voimakkaasti. Kun joudut pitkän aikaa kohdistamaan katseesi kiinteään pintaan lyhyellä etäisyydellä, silmien on samalla jatkuvasti ponnisteltava ja tasattava näytön ja ympäristön välistä kirkkauseroa. Vaikka fyysiset haitat ovat kaikille helposti ymmärrettäviä, henkisen puolen havainnollistamiseksi tarvitaan pieni esimerkki: jotkut ihmiset ovat alttiimpia kuin toiset muuttumaan vähitellen apeiksi talvikuukausien aikana. Yleisen asiantuntijanäkemyksen mukaan syynä on se, että myös ihmisen elimistö vaipuu eräänlaiseen talviuneen energian säästämiseksi. Sivuvaikutuksena on yleinen alakuloisuus, eli niin sanottu talvimasennus. Tämän logiikan mukaan ei voi olla terveellistä viettää ympäri vuoden kahdeksaa tuntia tai enemmän päivässä puolihämärässä.

Huonon toimistovalaistuksen aiheuttamat kielteiset vaikutukset tulivat jo selvästi esiin. Sen sijaan oikea toimistovalaistus parantaa työtehoa huomattavasti. Runsas päivänvalo ja tarvittaessa häikäisysuoja yhdistettynä suoraan ja epäsuoraan keinotekoiseen työpistevalaistukseen vähentävät silmien rasitusta, tukevat tehokasta työskentelyä ja edistävät tervettä työasentoa. Ergonominen valaistus lisää työntekijöiden terveyden lisäksi myös heidän tyytyväisyyttään ja keskittymiskykyään. Lisäksi hyvin suunniteltu valaistusratkaisu tuo yritykselle merkittäviä kustannussäästöjä. 

Valon vaikutus ihmiskehoon on kiistatta osoitettu. Luonnollinen auringonvalo on ihmiselle parasta valoa. Se parantaa sekä keskittymistä että tarkkaavaisuutta, mikä johtaa väistämättä parempaan työtehoon. Hyvä valaistus toimistossa ei paranna vain motivaatiota, vaan myös työntekijät sairastavat vähemmän. Sillä on siis kokonaisuudessaan myönteinen vaikutus yritykseen.

Hyvä valo on myös kalustuskysymys

Myös kalustus ja toimiston varustelu voivat olla ratkaisevassa roolissa valaistuksen kannalta: jos esimerkiksi pöydän pinta heijastaa, edes vähiten heijastavat näytöt tai kattovalaisimet eivät auta. Päivänvalo ei myöskään valaise tummempia tiloja yhtä täydellisesti kuin vaaleita huoneita. Tämä ei tietenkään tarkoita, että toimistojen pitäisi olla steriilin vaaleita ja näyttää hammaslääkärin vastaanotoilta. Vaaleat värit ja vähän heijastavat pinnat voivat olla myös pastellisävyisiä seiniä tai vaaleita puulajeja. Myös hiottu lasipöytä vaaleanharmaata seinää vasten sopii erinomaisesti moderniin toimistoon. Kun työpisteessä – olipa se kotona tai toimistossa – on hyvä valaistus, suuri osa on jo tehty oikein. Jos haluat kuitenkin viimeistellä valaistuksen täydelliseksi, kannattaa tuntea hieman myös valon värien vaikutuksia.

Sillä taukotiloissa pätevät erilaiset säännöt kuin toimisto- tai neuvotteluhuoneissa, eikä tämä koske vain kanssakäymistä kollegoiden kanssa. Eri valonväreillä on todistetusti erilaisia vaikutuksia ihmisen elimistöön. Oma tunne kertoo tästä jo paljon: kukaan ei ripustaisi kotinsa olohuoneeseen xenon-valaisinta vain siksi, että näkisi huoneen tarkasti kylmässä sinisessä valossa, mutta haluaisi samalla poistua tilasta mahdollisimman nopeasti. 

Samoin kuin kodin tiloissa kannattaa käyttää lämpimiä valonvärejä, myös oleskelutilassa valaistuksen pitäisi viestiä hienovaraisesti viihtyisyydestä. Esimerkiksi tauko- tai luovassa tilassa kevyesti oranssi valo voi olla hyvä valinta: oranssi symboloi optimismia ja elämäniloa ja tukee luovaa ajattelua sekä sosiaalista yhdessäoloa. Sininen valo viestii rauhaa ja edistää puhekykyä sekä selkeää ajattelua – joten se on toimistossa hyvä valinta valon lämpötilaksi. Entä punainen? Punainen merkitsee rakkautta, intohimoa ja vihaa, joten se ei varsinaisesti kuulu toimistoon. Kohdennetusti käytettynä se lisää elinvoimaa. Mutta jos toimistovalaistuksen punaisen valon vaikutusta liioittelee, siitä voi tulla, kuten sanottu, melko levoton.

Mutta merkitystä ei ole vain valonvärillä ja toimistovalaistuksessa käytettävällä tekniikalla. Myös arkkitehtuurin huomioiminen auttaa: työpöydät kannattaa sijoittaa lyhyt sivu ikkunaan päin eli "huoneeseen päin", niin että päivänvalo osuu näyttöön vasemmalta tai oikealta puolelta. Työpöydän yläpuolella ei saisi olla suoraan yhtä valaisinta, vaan mieluiten kaksi: toinen vasemmalla, toinen oikealla työskentelijän yläpuolella.

Onko toimiston valaistukselle määräyksiä?

Yrityksissä on noudatettava erilaisia lakisääteisiä määräyksiä ja standardeja. Niistä antavat tietoa muun muassa DIN EN 12464-1, työturvallisuuslaki sekä työpaikka-asetus (ArbStättV). Työnantajien osalta oikeudelliset vaatimukset varmistavat vähintään ne perusedellytykset, jotka heidän on täytettävä työntekijöitään kohtaan, kun taas yrittäjien kohdalla tilanne on usein vielä varsin epäselvä. Myös etätyötä tekevät (katso myös artikkeli Homeoffice: Kotona toimistossa eikä toimistossa kotona) ajautuvat ikään kuin silmät auki ongelmaan, joka olisi vältettävissä muutamalla loogisella ajatuksella ja käytännön toimenpiteellä: he rasittavat silmiään hämärässä toimistovalaistuksessa, joutuvat kamppailemaan ryhtiongelmien kanssa, koska väistelevät käytännössä kahdeksan tuntia päivässä heijastuksia – tai ovat levottomia, koska käyttävät myös työpisteellään toimistokalusteiden luona asuintiloille tyypillistä miellyttävän lämmintä värilämpötilaa. Toimiston valaistusta säädellään luonnollisesti myös lailla: tietoa antavat ”näyttöpäätetyötä koskeva turvallisuus- ja terveydensuojeluasetus” sekä ”työpaikka-asetus”, jotka ovat nähtävissä liittovaltion oikeus- ja kuluttajansuojaministeriön verkkosivuilla.