Ammattitaudit ovat puhtaasti teknisestä näkökulmasta sairauksia, joita ihmisille kehittyy heidän työnsä seurauksena. Kun ammattitaudeista puhutaan yleisesti, useimmat ajattelevat ensimmäiseksi käsityöammatteja tai töitä, joissa vaaditaan suurta fyysistä rasitusta. Mukavassa lämpimässä toimistossa työskentelevä työntekijä ei luultavasti ole se työntekijätyyppi, johon ammattitaudit yhdistetään. Tämä oletus on kuitenkin enemmän kuin väärä. Kehoamme ei ole luotu istumaan kahdeksaa tuntia tai enemmän päivässä. Evoluution näkökulmasta tuki- ja liikuntaelimistömme on tehty kävelemiseen, metsästämiseen ja keräilyyn, ei siihen, että pysymme samassa asennossa monta tuntia päivittäin. Siksi ei olekaan yllättävää, että erilaisten toimistosairauksien määrä kasvaa jatkuvasti. Arvellaan, että jokainen meistä kärsii työuransa aikana vähintään kerran tällaisesta sairaudesta.
Istumatyön lisääntymisen ja siitä aiheutuvien vaivojen myötä vakiintui käsite ”toimistosairaudet”. Mutta mitä toimistosairaudet tarkalleen ottaen ovat? Tässä oppaassa saat tietää kaiken tyypillisistä toimistosairauksista ja siitä, miten voit ehkäistä niitä tai torjua niitä pitkällä aikavälillä.
Sisällysluettelo:
2. Miten voit ehkäistä toimistosairauksia tai torjua niitä?
3. Miksi terveys työpaikalla on niin tärkeä aihe?
4. Yhteenveto

Millaisia toimistosairauksia on olemassa?
Ensin haluamme selittää tarkemmin, mitä käsitteellä ”toimistosairaudet” tarkoitetaan. Tämä nimitys on vakiintunut lääketieteessä ja kattaa kaikki ne sairaudet, joita toimistotyö voi aiheuttaa. Niistä johtuvat vaivat voivat olla sekä fyysisiä että psyykkisiä. Tuki- ja liikuntaelimistön klassisten fyysisten sairauksien lisäksi voi syntyä myös allergioita tai psyykkisiä sairauksia, kuten työuupumus. Ennen kuin esittelemme toimenpiteitä, joilla voit torjua tai ehkäistä niitä, käymme ensin läpi tyypilliset toimistosairaudet sekä niiden syyt ja oireet.
Office-Eye-oireyhtymä ja jatkuva päänsärky
Toimistosilmäoireyhtymä eli Office-Eye-Syndrom kuvaa silmiä, joita suuri ruutuaika rasittaa. Emme ainoastaan tarkenna katsettamme päivittäin yli kahdeksan tunnin ajan rasittavasti epäluonnolliseen valonlähteeseen, vaan moni meistä viettää aikaa näyttöjen ääressä myös työpäivän jälkeen "rentoutuakseen". Todellisuudessa vaikutus on päinvastainen. Näin ärsytämme silmiämme, jolloin ne voivat kuivua, punoittaa, kutista tai tulehtua. Pahimmassa tapauksessa näkymä voi jopa ajoittain sumentua ja näkökykymme heikentyä pitkällä aikavälillä yleisesti.
|
![]() |
Silmien voimakas rasitus aiheuttaa usein myös päänsärkyä. Rasituksesta johtuvan päänsäryn ja jännityspäänsäryn lisäksi voi esiintyä myös migreenikohtauksia. Migreenistä puhutaan helposti jo silloin, kun jollakulla on erittäin kova päänsärky. Mutta jos tunnet jonkun, joka on kokenut migreenikohtauksen, tai jos ehkä itse kärsit tästä sairaudesta, tiedät, ettei kyse ole "vain" erityisen kovasta päänsärystä. Migreenipotilas voi kohtauksen aikana oksentaa, olla herkkä valolle ja äänille, ja pahimmillaan tämä voi johtaa jopa tilapäiseen näkökyvyn menetykseen.
Keston, esiintymistiheyden ja vaikeusasteen mukaan migreenipotilaalle voidaan siksi määrittää haitta-aste (GdB). Tällöin tarvitaan erityisiä hoitotoimenpiteitä. Esiintymistiheydestä riippuen myös lievempi päänsärky voi kuitenkin muodostua työntekijälle todelliseksi rasitteeksi.
Hiirikäsi ja rannekanavaoireyhtymä
Ehkä olet joskus kuullut sihteerin taudista, Nintendopeukalosta tai hiirikädestä. Hiirikäden lääketieteellinen nimitys on Repetitive Strain Insury (RSI), ja sillä tarkoitetaan vammaa, joka syntyy toistuvista yksitoikkoisista liikkeistä. RSI-oireyhtymä voi aiheuttaa kipua käsistä aina niskaan asti. Erityisesti alue kädestä kyynärvarteen on kuitenkin tavallisimmin oireileva, minkä vuoksi nimitys hiirikäsi on vakiintunut käyttöön. Kyynärpääkivun lisäksi voi esiintyä myös tuntohäiriöitä, kuten kihelmöintiä tai puutumista sormissa ja ranteessa. Muita oireita voivat olla koordinaatiovaikeudet tai käsien voiman heikkeneminen. Samoin kuin melko harvinaisessa peukalon tyvinivelen nivelrikossa eli rhizarthroosissa, hiirikäteen voi liittyä sormien kivuliasta turvotusta, joka rajoittaa niiden liikkuvuutta.
Toinen hyvin yleinen ranteisiin liittyvä sairaus on rannekanavaoireyhtymä. Siinä keskihermo jää puristuksiin rannekanavassa (karpaalitunneli), mikä voi aiheuttaa monenlaisia vaivoja. Oireisiin kuuluvat tuntohäiriöt ja sormien kipu, jotka voivat säteillä myös koko käsivarteen. Puutumista esiintyy erityisesti peukalossa, etusormessa, keskisormessa ja nimettömässä. Ensioireita ovat käsien puutuminen öisin. Syitä ei tunneta tarkasti. Akuutti rannekanavaoireyhtymä johtuu kuitenkin yleensä tulehduksista tai rannevammoista.

Selkäkipu
”Minulla on selkä kipeä” on luultavasti tunnetuin toimistosairauksien yhteydessä kuultu lause. Eikä ihme, sillä jos olemme rehellisiä, emme aina ylläpidä parasta mahdollista työasentoa työpäivän aikana. Ergonomian puute ja harvoin vaihtuva istuma-asento saavat meidät usein lysähtämään kasaan. Työpaikan virheelliset asennot voivat aiheuttaa kaikenlaisia selkäkipuja. Lievistä jännityskivuista välilevyn pullistumaan – selän ja niskan alueen vaivat ja sairaudet ovat toimistosairauksien klassikoita.
Mutta hyviä uutisia: keinot, joilla voit ehkäistä selkävaivoja tai lievittää niitä ovat yksinkertaisia eivätkä vie juuri lainkaan aikaa.

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet
Myös sydän- ja verenkiertoelimistömme voi sairastua toimistotyön vuoksi. Syynä on muun muassa istumatyöstä johtuva liikkumisen puute. Tämän vaikutusten kumoaminen pitkän ja rasittavan työpäivän jälkeen on monille erittäin vaikeaa. Myös toimistotyöntekijöiden usein epäterveellinen ruokavalio vaikuttaa haitallisesti sydän- ja verenkiertoelimistöön. Yhdessä tällä voi olla vakavia seurauksia, etenkin pidemmällä aikavälillä. Jotta mahdolliset vauriot havaittaisiin ajoissa, suositellaan säännöllistä terveystarkastusta.
Vatsa- ja suolistovaivat
”Jokin painaa vatsanpohjassa”, ”Tämä pitää ensin sulatella” – nämä ovat vain muutamia esimerkkejä ruoansulatuskanavaamme liittyvistä vertauskuvista. Fyysinen ja henkinen hyvinvointimme ovat vahvasti yhteydessä ruoansulatusjärjestelmäämme. Ei siis ihme, että siihen liittyy niin paljon mielleyhtymiä. Vatsa- ja suolistovaivat kuuluvat myös toimistotyön yleisimpiin vaivoihin. Niihin vaikuttavat muun muassa runsas stressi ja epäterveellinen ruokavalio, jotka ovat yleisiä monilla työpaikoilla. Jos istut pääasiassa kumarassa työpöydän ääressä, puristat samalla vatsa- ja suolistoaluetta, mikä voi aiheuttaa kipua. Vaurioitunut tai ärtynyt ruoansulatuskanava voi liian yksipuolisen ruokavalion seurauksena altistaa lukuisien sairauksien lisäksi myös allergioille ja intoleransseille.

Näkymättömät sairaudet
Luultavasti kaikkein aliarvioiduimmat toimistotyön sairaudet ovat psyykkisiä. Vaikka kaikille tuttu burnout on jo yksi viimeisistä vaiheista ennen työkyvyttömyyttä, ”lievemmistä” psyykkisistä ongelmista ja oireista vaietaan usein, kunnes on jo liian myöhäistä. Varhaisia varoitusmerkkejä voivat olla unihäiriöt, lisääntyneet pää- ja jännityskivut sekä vatsa- ja suolistovaivat. Jos saat ensimmäisen paniikkikohtauksen, tilanteeseen on puututtava heti.
Masennuksen yleisin syy on työpaikan kuormitus.

Miten voit ehkäistä toimistotyön sairauksia tai lievittää niitä?
Ravitsemus
Kuten kävi ilmi, myös toimistossa esiintyy ammattitauteja. Jotta toimistotyön sairaudet voidaan ehkäistä alusta alkaen, tasapainoinen elämäntapa on kaiken perusta. Se alkaa terveellisestä ruokavaliosta. Täysipainoisten aterioiden lisäksi kannattaa huolehtia siitä, ettet syö epäterveellisiä välipaloja. Terveellinen vaihtoehto makeanhimoon ovat kaikenlaiset hedelmät tai kaurapatukka, joka antaa lisäenergiaa. Yritä välttää pikaruokaa ja makeisia. Myös virvoitusjuomia ja liiallista kahvinjuontia kannattaa mieluummin välttää.
Istmisen, seisomisen ja liikkumisen suhde
Ravitsemuksen lisäksi riittävä liikunta ja tasapainoinen istumisen ja seisomisen suhde ovat tärkeitä. Jännityskivun välttämiseksi vaihda asentoa puolen tunnin välein. Tässä auttaa myös ergonomisesti suunniteltu työpiste, jossa on laadukas työtuoli ja korkeussäädettävä työpöytä. Tieteellisten tutkimusten mukaan seisomatyö voi parantaa verenkiertoa, vähentää selän kuormitusta ja lisätä kalorien kulutusta. Tämä edistää yleistä terveyttä ja auttaa vähentämään erilaisten toimistotyöhön liittyvien vaivojen, kuten selkäkivun, korkean verenpaineen ja sydän- ja verisuonisairauksien, riskiä. On kuitenkin tärkeää huomata, että jatkuva seisominen voi myös aiheuttaa terveysongelmia, kuten kipua jaloissa ja jalkaterissä, suonikohjuja ja kohonnutta stressitasoa. Siksi asiantuntijat suosittelevat työpäivän aikana tasapainoista yhdistelmää istumista ja seisomista. Säädettävät työpöydät, jotka mahdollistavat työskentelyn sekä seisten että istuen, voivat olla käytännöllinen ratkaisu. Hyödynnä vaikka lounastauko kävelyyn.
Työn ja vapaa-ajan tasapaino
Tasapainoinen työn ja vapaa-ajan suhde voi ehkäistä sekä fyysisiä että henkisiä sairauksia tai helpottaa oireita. On kuitenkin hyvä huomioida, että työn ja vapaa-ajan suhteen ei tarvitse olla 50:50. Tyytyväisyys työn ja vapaa-ajan tasapainoon sekä osa-alueiden keskinäinen suhde on jokaisella yksilöllinen. Jos olet tyytymätön tilanteeseen, keskustele esihenkilösi ja lähipiirisi kanssa löytääksesi ratkaisun.
Vinkkejä toimistotyön vaivojen ehkäisyyn ja lievittämiseen
Peruslähtökohta on, että työpaikan hyvinvoinnin kannalta terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta ovat välttämättömiä. Myös tasapainoinen työn ja vapaa-ajan suhde edistää terveyttä. Alla esittelemme joukon toimenpiteitä, jotka voivat auttaa ehkäisemään toimistotyöhön liittyviä vaivoja tai lievittämään niitä. Muista kuitenkin aina: nämä ovat maallikoiden vinkkejä eivätkä lääkärin ohjeita.
Hakeudu terveysongelmissa viipymättä lääkärin vastaanotolle!
Office-Eye-Syndrom / toimistosilmät
- kiinnitä huomiota ergonomiseen työskentelytapaan ja oikeaan näytön katselukulmaan
- käytä näyttöpäätelaseja, jotka suodattavat sinivaloa ja voivat näin vähentää silmien rasitusta
- irrota katseesi välillä näytöstä ja katso ikkunasta kaukaisuuteen
- sulje silmäsi silloin tällöin hetkeksi, se suojaa kuivumiselta
Päänsärky
- tuuleta toimistosi säännöllisesti
- huolehdi riittävästä ja luonnollisesta valosta
- juo riittävästi
- liiku säännöllisesti
- pyörittele päätäsi silloin tällöin ja venyttele kunnolla
- kiinnitä huomiota oikeaan istuma-asentoon
Hiirikäsi / rannekanavaoireyhtymä
- älä ota käyttöön suojaryhtiä, sillä se yleensä vain pahentaa kipua ja pitkittää paranemisprosessia
- myös tässä oikea istuma-asento on erittäin tärkeä
- työskentele ergonomisella hiirellä ja näppäimistöllä
- venyttele käsiäsi välillä, pyörittele ranteita
- purista käsi nyrkkiin ja ojenna sitten sormesi, tee muutama toisto
Selkä- ja niskakivut
-
ergonomisesti suunniteltu työpiste on ensiarvoisen tärkeä
-
oikea istuma-asento ja oikea istuma-seisomasuhde työn aikana
-
huolehdi riittävästä liikunnasta ja raittiista ilmasta
-
jooga voi auttaa lieviin vaivoihin, sillä siinä käytetään monia niveliä mutta niitä kuormitetaan vain vähän
Vatsa- ja suolistovaivat
-
tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio on tässä tärkeintä
-
samoin liikunta
-
vähennä stressitekijöitä
-
terve työ- ja vapaa-ajan tasapaino tukee hyvinvointiasi
Psyykkiset sairaudet
-
terve maha-suolikanava on itse asiassa uskomattoman tärkeä psyykkiselle terveydelle
-
huolehdi yleisestä hyvinvoinnista
-
ota etäisyyttä stressitekijöihin
-
Vältä myrkyllisiä persoonia
Äläkä unohda tätä: avun hakeminen EI ole häpeä. Päinvastoin, se on merkki vahvuudesta!
Miksi terveys työpaikalla on niin tärkeä aihe?
Terveys työpaikalla on ollut ja tulee jatkossakin olemaan tärkeä aihe. Ihmisen terveys on tärkein voimavara. Lisäksi työstä poissaolo aiheuttaa yritykselle aina kustannuksia, erityisesti silloin, kun kyse on pidemmästä sairauspoissaolosta. Työelämä kuitenkin muuttuu jatkuvasti, ja yhä useammalla on istumatyö. Tämän seurauksena myös ammattitaudit ja yrityksille asetettavat vaatimukset muuttuvat. Siksi yrityksen on pysyttävä mukautumiskykyisenä, jotta se voi vastata muuttuviin tarpeisiin. Myös työntekijöiden sitoutumisen varmistamiseksi. Tätä korostaa myös tämänhetkinen osaajapula. Toimistosairauksien ehkäisemiseksi myös työnantajat voivat tehdä osansa. Esimerkiksi kohdennettu 10 minuutin liikuntatauko työajan aikana voisi moninkertaisesti lisätä työntekijöiden terveyttä ja tyytyväisyyttä. Työntekijät saavat kuitenkin itse päättää, haluavatko he osallistua tähän liikuntataukoon vai jatkaa mieluummin työskentelyä. Nämä 10 minuuttia voivat olla pieni kävelylenkki, muutama harjoitus työpisteellä tai lyhyt joogahetki. Näin voit tehokkaasti ehkäistä toimistosairauksia.
Asiantuntijan vinkki:
Sekä työpaikalla että kotitoimistossa oikea työasento on olennaisen tärkeä toimistosairauksien ehkäisemiseksi. Työpaikan terveyden edistämiseksi onkin tärkeää, että työpiste on ergonomisesti suunniteltu. Siihen kuuluu yhtäältä laadukas, ergonominen toimistotuoli, joka vastaa yksilöllisiä vaatimuksiasi ja tarpeitasi, ja toisaalta korkeussäädettävä työpöytä, jonka ansiosta voit vaihtaa työasentoasi nopeasti ja helposti. Tarvikkeet, kuten monipuolisesti säädettävä näytönvarsi , ja ergonomisesti mukautetut tietokonehiiret ja näppäimistöt auttavat sinua säilyttämään aina oikean työasennon. Huolehdi myös siitä, että toimistokalusteet on säädetty oikein. Väärin säädetty toimistokaluste voi aiheuttaa kipuja ja pahimmillaan johtaa johonkin toimistotyön vaivoista. Tarvitsetko apua tässä? Ota silloin mielelläsi yhteyttä sertifioituihin asiantuntijaneuvojiimme.
Yhteenveto
Voiko toimistotyö tehdä sairaaksi? Ehdottomasti. Kuten kaikilla muillakin aloilla, myös tässä on olemassa ammattitauteja. Tässä tapauksessa niistä käytetään nimitystä toimistotyön vaivat, ja ne kattavat kaikki sairaudet ja oireet, joita työtehtävä voi aiheuttaa.
Toimistotyön vaivat vaihtelevat harmittomista pienistä kivuista vakaviin sairauksiin. Joka tapauksessa on suositeltavaa estää tällaisten vaivojen synty jo ennalta. Kiinnitä huomiota terveelliseen ja tasapainoiseen elämäntapaan, ergonomiseen työpisteeseen ja riittävään vastapainoon, jotta voit ehkäistä liikkumattomuuden vaikutuksia. Näin pysyt terveenä työpaikalla aina.
