Vihreistä peukaloista ja silmien hyvinvoinnista: terveellisempää ja miellyttävämpää työskentelyä toimiston kasvien avulla
Miksi kasvit toimistossa ovat niin tärkeitä hyvinvoinnillemme? Ja mitä myönteisiä vaikutuksia kunnollisella toimistotilojen vihersisustuksella on? Aiheesta tehdyt lukuisat tutkimukset päätyvät yleensä hyvin samankaltaiseen tulokseen. Kasvit ovat tärkeä osa työarkeamme. Haluamme antaa teille muutamia käytännön esimerkkejä, joiden avulla voitte tehdä työarjesta hieman „vihreämpää“! (aiheeseen sopii myös artikkeli Henkilökohtaiset tavarat toimistossa)
1.1 University Of Cardiffin tutkimus
1.2 Terve järki
1.3 Miten kasvit vaikuttavat toimistossa?
2. Käytäntö
2.1 Kaikki alkaa neuvonnasta
2.2 Paras mahdollinen kompromissi ihmiselle ja luonnolle
2.3 Ficus-huhu
3. Vinkit & niksit
3.1 Multa on oma maailmansa
3.2 Mitkä kasvit sopivat toimistooni?
Lähteet
1. Todisteita vihreiden peukalonjälkien avulla
1.1 University Of Cardiffin tutkimus
Hieman leikillisesti mutta varsin osuvasti University Of Cardiff otsikoi verkkosivuillaan artikkelin, jossa se esittelee ensimmäisen tätä aihetta käsittelevän tieteellisen kenttätutkimuksen tulokset: „Flower Power“. Tällä viitataan tutkimuksen yllättävimpään tulokseen: jos aiemmin kasviton toimisto viherrytetään, työntekijöiden tuottavuutta voidaan lisätä kirjoituspöydän ääressä 15 prosenttia. Väite perustuu yliopiston School Of Psychologyn Marlon Nieuwenhuisin sekä hänen kanssakirjoittajiensa, University of Exeterin Dr. Craig Knightin ja „University of Queensland School of Psychology“n professori Alex Haslamin työhön. Tässä ensimmäisessä laatuaan olevassa kenttätutkimuksessa he selvittivät, miten toimiston kasvit vaikuttavat työskentelyyn, hyvinvointiin ja sisäilmastoon.
He seurasivat kuukausien ajan työntekijöiden tyytyväisyyttä kolmessa suuressa avotoimistossa Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa, mittasivat ilmanlaatua ja tutkivat työntekijöiden keskittymiskykyä. Tulos ei olisi voinut olla selvempi, ja se kumoaa oletuksen, että mahdollisimman karu työympäristö edistäisi keskittymistä. Huolellisesti sijoitetut toimistokasvit eivät suinkaan häiritse työntekoa, vaan parantavat keskittymiskykyä mitattavasti. Myös ilmanlaadun paraneminen oli mitattavissa – yhtä selvin tuloksin. Ja lisäksi työntekijät kertoivat voivansa selvästi paremmin ja olevansa tyytyväisempiä.
1.2 Terve järki
Niin hienoa kuin onkin, että arvostetut tutkijat ovat todistaneet tämän – asia osoittautuu lyhyen pohdinnan jälkeen myös varsin loogiseksi. Ensinnäkin ihminen on tunnetusti osa luontoa eikä osa toimiston kalustusta. Ja jokainen, joka on joskus keväällä kävellyt kirkkaanvihreillä niityillä ja vastalehtiseen metsään, tuntee sen määrittelemättömän onnen tunteen, jonka niin runsas vihreys voi saada aikaan. Muutamalle toimiston neliömetrille sovellettuna tällaisia tunteita tuskin voidaan synnyttää – varsinkin kun toimistossa on vielä yksi pieni sivuseikka: työ. Silti ihminen tarvitsee happea, jota kasvit tunnetusti tuottavat toimistossa; sikäli myös toimistoilman parantaminen on varsin looginen asia. Ja senkin pitäisi olla selvää, että miellyttävän ympäristön ja häiriötekijän välillä on ero. Toimistotuolissa istuessa katse harhailee mielellään näytöltä vihreään kasviin.
1.3 Millainen vaikutus toimiston kasveilla on?
Useisiin tutkimuksiin viittaa myös Jan Gisewski, joka vastaa Ambius Deutschlandissa sisätilojen viherrakentamisesta. Maailmanlaajuisesti toimivan palveluyrityksen ”Rentokil Initial GmbH” liiketoimintayksikkö on erikoistunut toimistokasvien toimittamiseen ja hoitoon kaupallisissa sisätiloissa. Näihin kuuluvat toimistojen lisäksi vastaanottotilat, myymälätilat, julkiset rakennukset, hotellit, sairaalat ja lääkärin vastaanotot. ”Toimistokasvit vähentävät stressiä, suodattavat haitta-aineita, rentouttavat silmiä ja parantavat työntekijöiden hyvinvointia huomattavasti”, hän vahvistaa. Yrittäjä, joka hankkii kasveja toimistoon, ei näin huolehdi vain paremmasta toimistoilmapiiristä toimistokalusteiden välissä, vaan myös suuremmasta happimäärästä, melusuojauksesta ja viihtyisämmistä työpisteistä. ”Joskus yritysten sairauspoissaolot jopa vähenevät jopa 3,5 päivää työntekijää kohden”, Gisewski kertoo. Toimistokasveilla on mitattavissa oleva positiivinen vaikutus.
Koska yritysten sisustus noudattaa usein tiettyä designia, toimistoon suositellaan kokonaisratkaisua. ”Erityisesti avotoimistoissa arvostetaan selkeää sisustuskonseptia, joka mahdollisesti heijastaa myös yrityksen tyyliä tai muotoilulinjaa. ”Jos nyt jokainen työntekijä tuo kotoa erilaisen ruukun ja erilaisen kaktuksen, vaikutus on päinvastainen”, Gisewski sanoo. Asiantuntija suosittelee johdonmukaista kokonaiskonseptia, jossa otetaan huomioon tilan ominaisuudet, asiakkaan mieltymykset, valo- ja tilasuhteet sekä budjetti.
2. Käytäntö
2.1 Alussa on neuvonta
On huomioitava tietty järjestys: useimmissa tapauksissa viheralan ammattilaiset tulevat mukaan kalusteasentajien jälkeen – riippumatta siitä, ovatko tilat olleet käytössä jo pidempään vai onko sisustus juuri hankittu uutena. Paikan päällä selvitetään, kuinka paljon toimistossa on tilaa kasveille, kuinka paljon valoa eri paikoissa on saatavilla ja mitä tehtäviä kasvien halutaan toimistossa hoitavan. Jos pääpaino on ilmankosteuden ja ilmanlaadun yleisessä parantamisessa, asiantuntijat turvautuvat suurilehtisiin kasveihin, jotka tarvitsevat yleensä myös runsaasti valoa, vettä ja ilmaa. Gisewski: „Nyrkkisääntö kuuluu: mitä enemmän lehtipinta-alaa kasvilla on, sitä enemmän se voi vapauttaa vettä lehtiensä kautta ja tuottaa happea.“ Jos taas visuaaliset vaikutelmat ovat etusijalla, toimistokasvien lisäksi myös astialla, johon kasvi istutetaan, on suuri merkitys. „Tarjolla on ruukkuja tunnetuilta muotoilijoilta, kuten Colani, tai designvalmistajilta, kuten Koziol, on helmiäiskoristeisia istutusaltaita – eikä oikeastaan mikään ole mahdotonta.“
2.2 Paras mahdollinen kompromissi ihmiselle ja luonnolle
Toimiston vihersisustamisessa on ennen kaikkea kyse kompromissien löytämisestä. Tämä käy selväksi, kun Jan Gisewski puhuu työstään. Sillä ihmisellä ei ole vain tiettyjä vaatimuksia kasveille – myös kasvi, joka ei luonnostaan kasva rakennuksissa vaan ulkona, tarvitsee tietyt edellytykset voidakseen hyvin. Siksi sisätilojen vihersisustajat eivät niinkään etsi täydellistä ratkaisua kuin parasta mahdollista kompromissia. Jan Gisewskin työntekijät huolehtivat tällä hetkellä lähes 30 000 kasvista ympäri Saksaa eivätkä vastaa vain istutuksista, vaan myös hoidosta, lannoituksesta ja kastelusta. Samalla he huomaavat yhä uudelleen, että nyrkkisäännöt ovat kyllä nyrkkisääntöjä, mutta niihin löytyy aina poikkeuksia.
On esimerkiksi tarina kolmestasadasta? ei, kolmestakymmenestä itkevästä viikunasta, jotka tunnetaan myös nimellä „ficus benjamini“ ja jotka tarvitsevat oikeastaan paljon valoa ja vettä – sekä reagoivat melko herkästi vetoon. „Ja sitten on olemassa se 31. yksilö, joka seisoo pimeässä nurkassa, saa tuskin lainkaan vettä ja kestää vetoa varsin hyvin – koska kukaan ei vain ole kertonut sille, että sen olisi oikeastaan pitänyt kuihtua jo aikoja sitten.“ Gisewskin humoristinen esimerkki osoittaa: kasvit ovat eläviä olentoja, jotka voivat olla aivan yhtä erilaisia kuin ihmisetkin.
2.3 Ficus-huhu
Hakusana ”Ficus benjamini”: Suosittuna ja melko helppohoitoisena huonekasvina se on yleinen myös toimistoissa, vaikka siihen on jo pitkään liittynyt erikoinen huhu: sitä pidetään allergioiden aiheuttajana. Mitä tästä pitäisi ajatella? ”En voi todistaa sitä täysin vaarattomaksi”, sanoo puutarhatalouden diplomi-insinööri. Ficus on kuitenkin kumipuun laji. Sen sisällä virtaa valkeaa, kautsukkia sisältävää nestettä. ”Jos kautsukkiallergikko joutuu kosketuksiin sen kanssa, voi luonnollisesti seurauksena olla allerginen reaktio.” Samalla on olemassa oletus, että kasvi sitoo myös allergeeneja siihen kerääntyvään pölyyn. ”Päinvastaista ei ole toistaiseksi todistettu”, Gisewski sanoo. Hän huomauttaa kuitenkin, että tällaisiin huhuihin on syytä suhtautua varovaisesti etenkin internetin aikakaudella. Tosiasia nimittäin on, että kokemukset allergisista reaktioista ”ficus benjaminin” yhteydessä keskittyvät yksinomaan tähän alalajiin. Monista muista ficuksen alalajeista – vaikka nekin ovat kumipuun lajeja – ei juurikaan löydy vastaavia raportteja.
3. Vinkit & niksit
3.1 Multa on oma maailmansa
Oletetaan, että toimiston vihersisustukseen ei ole palkattu yritystä ja työntekijät saavat itse päättää vapaasti työpöytänsä kasveista. Silloin on hyvä ottaa huomioon yksi tai kaksi asiaa – jotta alussa kuvattua tilannetta ei syntyisi. Esimerkiksi kukkamultaa ruukussa kannattaa välttää. Tällainen istutustapa vaatii nimittäin paljon hoitoa, eikä sitä ole välttämättä helppo yhdistää pidempään poissaoloon, lomaan tai edes pitkään viikonloppuun. 1960-luvun alusta lähtien on kehitetty järjestelmää, jonka tarkoituksena oli helpottaa kasvien hoitoa – ja nykyisin se on niin pitkälle kehitetty, että kastelu voi tulla ajankohtaiseksi joissain tapauksissa vain kerran kuukaudessa. Niin sanotuissa vesiviljelmissä mullan sijaan käytetään epäorgaanista, poltetusta savesta valmistettua kasviraetta. Erityisiin vedenpitäviin istutusastioihin varastoidaan vettä ja ravinneliuosta kasveja varten . Kasvit ottavat sitten vettä ja ravinteita vähitellen, ja kasvi saa huolenpitoa pidemmäksi aikaa. Kastelu tapahtuu nousu- ja laskuvesiperiaatteella; eli vettä lisätään vasta sitten, kun se on kulunut kokonaan loppuun. Toimistokasvin on kuitenkin tätä kasvatustapaa varten hyvä muodostaa niin sanottuja vesijuuria jo nuorena.
3.2 Mitkä kasvit sopivat toimistooni?
Toimistokasvien valinnassa asiantuntija Gisewski suosittelee katsomaan etelän suuntaan. ”Kotimaiset kasvit eivät suurimmaksi osaksi sovellu sisätiloihin, koska ne ovat tottuneet vuodenaikoihin. Kaikkien osapuolten innostus pysyisi melko rajallisena, jos työpöydällä oleva kasvi näyttäisi syksyisiä oireita”, Gisewski nauraa. Jos et siis halua aloittaa lehtien haravointia toimistossa tai katsella talvella paljaita tai ruskeita heiniä, kannattaa ajatella sademetsän suuntaan. ”Toimistossa lämpötilat pysyvät ympäri vuoden vakaasti 17–20 asteessa, mikä vastaa paremmin subtrooppisten kasvien toiveita.” Lisäksi ne pärjäävät suhteellisen vähällä valolla. Hänen suosituksensa toimistokasveiksi ovat erilaiset ficus-lajikkeet, dracaena-lajikkeet – eli lohikäärmepuut –, schefflera-lajit sekä kentia- tai arecapalmut. ”Näistä kasveista koostuu noin 70 prosenttia toimistojen laajamittaisesta viherkasvistuksesta. Viime vuosina on lisäksi jälleen yleistynyt kasvilaji, jonka useimmat muistavat vielä isoäidin ikkunalaudalta: Sansevieria.”
Lähteet
Brittiläinen tutkimus, School Of Psychology, Cardiff; tarkemmin: Marlon Nieuwenhuis, Craig Knight, Tom Postmes ja Alexander S. Haslam ovat saattaneet päätökseen tutkimuksen otsikolla ”The relative benefits of green versus lean office space – Three field experiments”, jossa selvitetään, millainen vaikutus toimistokasveilla on työhön ja tuottavuuteen. Teksti on julkaistu lehdessä ”Journal Of Experimental Psychology: Applied, Vol 20(3), September 2014, sivut 199–214. Lukuisat artikkelit viittaavat siihen.
Cardiffin yliopiston kotisivu: https://www.cardiff.ac.uk/
Haastattelu Jan Gisewskin kanssa, Dipl.-Ing. Gartenbau (FH), Branchmanager yrityksessä Ambius Deutschland, joka on Rentokil Initial GmbH:n liiketoiminta-alue.